Komealta näyttää, hyvältä tuoksuu
Pudasjärven hirsikoulun rakennustyöt etenevät aikataulussa.
Kalusteet kärrätään ainutlaatuisen opinahjon sisälle juhannuksen jälkeen.
Eetu Halonen, teksti
Pekka Peura, kuvatPudasjärviEnsimmäinen yllätys tulee vastaan jo eteisessä: hirsikoulu on myös kengätön koulu. Vierailijoiden on pistettävä pussukat jalkoihinsa, jotta matka peremmälle voi jatkua.
Kouluun syksymmällä muuttavat oppilaat ja opettajat tulevat siis tallustelemaan sisällä joko sukkasillaan tai sisäkäyttöön tarkoitetuilla jalkineilla.
– Kengättömyys vaikuttaa siivottavuuden lisäksi myös sisäilman laatuun, Ville Sormunen selittää.
Sormunen on rakennusyhtiö Lemminkäisen leivissä työskentelevä kiinteistöpäällikkö, ja olemme tutustumassa hirsikoulun saloihin hänen johdollaan.
Toisesta yllätyksestä saa toimittaja ehkäpä syyttää itseään: tämä rakennus siis tosiaan on tehty hirrestä. Puuta näkyy joka puolella: jylhissä seinissä, ikkunanpielissä ja korkealle kaareutuvissa palkeissa; nämä ovat kuin eläviä puunrunkoja, joiden varassa koulun katto lepää.
Suuret ikkunat päästävät sisälle runsain mitoin luonnonvaloa, jota vaaleat hirret heijastavat.
Vierailijassa herää erikoisia ajatuksia: olemmeko matkustaneet unohdettuun aikaan, astuneet muinaisten jättiläisten hirsimökkiin tai metsien pakanajumalille pystytettyyn puutemppeliin?
Vieressä kulkeva Kuusamontie havahduttaa haaveilijan takaisin tähän maailmaan.
Mutta valtatie muistuttaa olemassaolostaan vain näkymällä koulun ikkunasta – tiellä porhaltavista autoista ei tunnu kuuluvan pihaustakaan.
Kiinteistöpäällikkö Sormunen pyytääkin kiinnittämään huomiota koulun äänimaailmaan.
– Sen lisäksi, että hirsi tasaa lämpöä ja kosteutta, se myös eristää hyvin ääntä.
Totta tosiaan: puhe ei kajahtele tyhjän rakennuksen seinistä, mikä tuntuu äkkiseltään hieman järjenvastaiselta.
Kaikumattomuus selittänee osaltaan sen oudon tunnelman, joka hirsikoulussa vallitsee.
Puu tuoksuu raikkaana, Iijoki kiemurtelee portaikkoa pitkin ja hirsiseinien nurkat on liitetty yhteen niin sanotuilla lohenpyrstösalvoksilla.
Ei liene ihmekään, että sielu tahtoo väkisin vaeltaa luonnon helmaan.
– Täällä on kotoisaa, Sormunen tuumaa.
Hirsikoulussa tepastellessa tulee maallikolla mieleen, onko tulipalo tällaisessa pytingissä suurempi riski kuin vaikkapa betonista tehdyissä rakennuksissa.
Kiinteistöpäällikkö Sormunen sanoo, että paloturvallisuuteen on kiinnitetty paljon huomiota. Koulu on muun muassa osittain sprinklattu.
– Lisäksi vaikkapa tuollainen hirrestä tehty palkki kestää tulta paremmin kuin teräs, joka alkaa sulaa ja vääntyä, työnjohtaja Harri Kujala sanoo.
Sinänsä rakennusmateriaalina hirsi tuntuisi olevan kestävää. Siitä meitä ovat muistuttamassa ne entisaikojen hirsimökit, jotka ovat satojen vuosien jälkeen yhä pystyssä.
Hirsikoulujakin on varmaan jokunen ennen muinoin pykätty kasaan, joten siinä mielessä Pudasjärvelle nousutta rakennusta ei voine kutsua lajissaan maailman ensimmäiseksi.
Mutta suurin ja komein hirsikoulu se hyvin todennäköisesti on.
Kuvagalleria hirsikoulusta. kaleva.fi
fakta
Kouluun tulevat ylä- ja ala-asteet, lukio sekä kansalaisopisto. Oppilaita tulee kaikkiaan 800 ja työntekijöitä yli sata.
Koulussa on yhteensä neljä eri lohkoa, joista kolmessa on käytetty rakennusmateriaalina pelkkää hirttä.
Kampuksen rakentaa Lemminkäinen elinkaarimallilla. Rakentaja vastaa koulun ylläpidosta 25 vuoden ajan.
Rakennuksessa on yhteensä
Hanke maksaa Pudasjärven kaupungille kokonaisuudessaan
salvoksilla.
Artikkelin lähde Kaleva 09.06.2016.