Kiiminki sykkii mennyttä Paulaharjun valokuvissa
Pia KaitasuoKansatieteen kerääjien kärkihahmo Samuli Paulaharju (1875–1944) muistetaan aina Ruijan rantoja asti kiertäneenä ja niitä tallentaneena, mutta Museo ja tiedekeskus Luuppi tuo Paulaharjun aivan kotiovellemme.
Oskari Jauhiaisen galleriassa, Kiimingin Syke-talossa, avautuva kesänäyttely vie katsojansa täysin tutuille turuille.
Oulussa asunut Paulaharjun viisilapsinen perhe näet vietti 1910-luvulla kesiään Kiimingissä. Isä-Samuli teki mökiltä käsin useita lähiseuduille suuntautuneita keruu- ja kuvausmatkoja.
Kiimingin ja sen lähialueiden elämää on tallessa Pohjois-Pohjanmaan museon omistukseen kuuluvassa Paulaharjun kokoelmassa. Nyt osa siitä on meidän kaikkien nähtävänä.
Näyttely Sata vuotta sitten ei esittele vain kohteita, vaikka Paulaharjun ansiona onkin ollut erityisesti vanhan rakennuskannan ja sen yksityiskohtien tallentaminen.
Kansatieteelle sielunsa myyneelle Paulaharjulle näet oli tärkeää myös kuvata työntekoa ja sen eri tapoja, mutta ennen kaikkea ihmiset ja heidän arkinen olemuksensa ja elinpiirinsä ansaitsivat hänen mukaansa tulla kuvatuksi hyvin pikkutarkasti.
Erityisen kiehtovaa täälläpäin juurensa omaaville tai myöhemmin seudulle asettuneille lienee silti se, mitä Samuli Paulaharjun tallenteet kertovat maiseman ja elintilan muuttumisesta.
Mikä on saanut väistyä modernin ajan tieltä ja etenkin se, mikä on saanut arvoisensa sijan nykyisessä elinympäristössämme, tulee kesänäyttelyn kävijöiden pohdittavaksi.
Mikäli Sata vuotta sitten -näyttely iskee monen tunteman Paulaharju-kipinän, kannattaa tutustua vaikkapa Kansalliskirjastossa digitaalisina tarjolla oleviin Paulaharjun teoksiin. Ne tallennettiin sinne osana Pelasta kirja -hanketta.
Paulaharjun toimintaa esiteltiin vuosi sitten Pohjois-Pohjanmaan museon pienoisnäyttelyssä. Laajan elämäntyön yhden merkittävän osan tuominen taas esille muistuttaa, miten monesti mennyt aika on tallentunut Paulaharjun kaltaisten renessanssi-ihmisten palavan innon ansiosta.
Samuli Paulaharju piti tärkeänä, ettei hänen keräämänsä aineisto jää vain arkistoihin.
Oskari Jauhiaisen galleriassa kunnioitetaan hänen toivettaan.
Fakta
Opettajana Oulun kuuromykkäinkoulussa 1904–1935, hoiti myös Oulun museon kokoelmia.
Vapaa-aikanaan tutkija-kirjailija-valokuvaaja.
Kansanperinteen keruumatkoja Suomessa, Karjalassa, Lapissa ja Ruijassa. Vuodesta 1919 alkaen yhdessä toisen puolison Jennyn (o.s. Simelius) kanssa.
Lukuisia julkaisuja.
Meriläisen vanhan tuparakennuksen portailta, Alavuotolta, tavattu pieni tyttö tallentui hänkin Samuli Paulaharjun valokuviin.
Artikkelin lähde Kaleva 03.06.2016.