Keskustan modernit rakennukset inventoitu
Oulun keskustasta löytyi paikallisesti 22 arvokasta pienaluetta ja 94 arvorakennusta.
Arviointi kuvastaa modernia rakennusperinnettä 1920-luvulta 1990-luvun alkuun.
Kari Sankala, teksti
Janne Körkkö, kuvatOuluRuutukaavakeskustan moderni rakennuskanta on inventoitu.
Selvitykseen on kerätty tietoa viime vuosisadalla 1920- ja 1990-lukujen välissä rakennettujen Oulun keskustan rakennusten arvoista.
Työ on osa arkkitehtuuriohjelmaa, joka päivitetään tänä vuonna.
Tekeillä on myös vuoteen 2040 ulottuva Oulun keskustavisio, jossa katsotaan läpi täydennysrakentamisen mahdollisuudet ja kortteleiden kehittämisperiaatteet.
Inventoinnin käytännön työn on tehnyt arkkitehtiylioppilas Miina Tolonen.
Hän on toiminut erillisen ohjausryhmän ohjauksessa.
Selvitys julkistetaan virallisesti tänään maanantaina.
Inventoinnissa Oulun keskustasta löytyi 22 arvokkaaksi arvioitua pienaluetta.
Erillisiä rakennuksia listaukseen on otettu mukaan 94 kappaletta.
Listalle pääsyn edellytyksenä yksittäisillä taloilla on ollut rakennustaiteellinen, historiallinen ja kaupunkikuvallinen merkitys.
Lisäksi on arvioitu rakennusten tyypillisyyttä, harvinaisuutta, alkuperäisyyttä, kerroksisuutta, yhtenäisyyttä ja identiteettiä.
Mukaan on päässyt niin asuin- ja liikerakennuksia kuin kouluja ja terveydenhoitoon liittyviä rakennuksia.
Moderneiksi pienalueiksi on kelpuutettu esimerkiksi Myllytullin koulukeskittymä, Heikinkadun rautatieläisten asunnot, Rautatienkadun rakennusrivistö ja Kajaaninkadun molemmin puolin tuomiokirkosta asemalle päin olevat Pommikorttelit.
Myös monumentaalikeskus, jossa ovat teatteri ja kirjasto, on päässyt listalle aivan kuten Otto Karhin puiston ja Heinätorinpuiston ympäristöt.
Tarkastelussa keskusta-alue on venynyt Heinäpäähän ja mukaan ovat päässeet Oulu Oy:n asuinrakennukset, Koiton korttelin täydennysrakentaminen ja Heinäpään puukerrostalot.
Myös Tarkka-ampujankadun Sato-korttelit ovat listalla.
Oulun keskustassa viime vuosisadan rakennukset ovat tyyliltään 1930-luvun funktionalismista 1980-luvun postmodernismiin.
Raporttiin on otettu vähintään 20 vuotta vanhoja rakennuksia, jolla on haluttu taata kohteiden arvottamiseen vaadittava etäisyys.
Oulussa on tehty vastaavia rakennuskannan inventointeja esimerkiksi Karjasillasta ja Kontinkankaasta sekä Puolivälinkankaasta ja Kaukovainiosta.
Ruutukaava-alueella on listattu ensimmäisen kerran kulttuurihistorialliset kohteet jo vuonna 1986.
Rakennustaiteellista merkitystä omaavan kohteen pitää edustaa aikakautensa rakentamista, tiettyä arkkitehtonista tyyliä tai rakennustapaa.
Osa raporttiin päässeistä rakennuksista on jo aiemmin määritelty maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaiksi.
Raportissa todetaan modernistisen kaupunkisuunnittelun ihanteiden kehittyneen 1900-luvulla maailmansotien välisenä aikana vastakohtana 1800-luvun suurkaupunkien umpikorttelirakentamiselle.
Tiivis umpikortteli nähtiin epähygieenisena ja epämoraalisena.
Avoin korttelirakenne antoi kaikille tasapuolisemmin valoa ja ilmavuutta. Rakennukset sijoitettiin uusilla alueilla ilmansuuntien ja maaston mukaan.
Yhteenvetoraportti löytyy kaupungin verkkosivuilta: www.ouka.fi/oulu/kaupunkisuunnittelu/muut-suunnitelmat-ja-selvitykset.
Saaristonkadun ja Mäkelininkadun kulmauksessa olevassa rakennuksessa on toiminut yksityissairaala. Talo kuuluu Lyötynpuiston kokonaisuuteen. Tulliväylän alussa Heikinkadun rautatieläisten asunnot on yksi pienalue, joka on nostettu listalle. As. Oy Kauppurienkatu 5 on valmistunut 1957. Talo edustaa romanttista funktionalismia, ja siihen on myöhemmin rakennettu ullakkokerros.
Artikkelin lähde Kaleva 13.06.2016.