Kempeleen vanha kirkko palautetaan kukoistukseensa
Seurakunta haluaa säilyttää vanhan kirkon tuleville sukupolville.
Helge MurtovaaraKempeleKempeleen seurakunta haluaa säilyttää tänä vuonna 325 vuotta täyttävän, kulttuuri- ja taidehistoriallisesti arvokkaan kirkon, vanhan kellotapulin ja sankarihauta-alueen tuleville sukupolville.
Korjaushankkeen tarkoituksena on saada vanha kirkko ympäristöineen entiseen kukoistukseensa sekä seurakuntalaisten turvalliseen ja jatkuvaan käyttöön.
Kempeleen seurakunnan talousjohtaja Anneli Salo arvioi karkeasti, että kysymys on joka tapauksessa miljoonahankkeesta.
Kirkonmäen hankkeen lopulliset kustannukset selviävät vasta, kun kaikki tarvittavat selvitykset ja kuntotutkimukset on kesän ja syksyn aikana tehty.
– Kustannuksia on vaikea arvioida. Restauroinnin ja kunnostuksen aikana löytyy yleensä yllätyksiä, jotka hyvin harvoin ovat myönteisiä. Kaikkea ei vielä voi silmillä nähdä, kirkkoherra Kimmo Helomaa selventää.
Kun suunnitelmat valmistuvat, ryhdytään Salon mukaan heti kartoittamaan mahdollisia avustavia tahoja, jotta kustannukset eivät jää yksin seurakunnan ja seurakuntalaisten harteille.
Kirkkohallitus ja EU keskeisiä toimijoita, joilta avustuksia tullaan hakemaan.
Projektipäällikkö Jyrki Heinonen ISS Proko Oy:stä pitää mahdollisuutta osallistua Kirkonmäen kunnostamiseen hienona tilaisuutena. Kuntotutkimukset tehdään alkaneen kesän aikana ja rakennushistoriaselvitys syksyn aikana.
Hankesuunnittelun arvokeskusteluineen on tarkoitus valmistua siten, että hankesuunnitelmat päästään esittämään joulukuussa.
Jos aikataulu pitää paikkaansa, toteutussuunnittelu päästään aloittamaan hankesuunnitelmien esittelyn jälkeen.
– Koska kysymys on erityisen arvokkaasta rakennuksesta, suunnitteluun osallistuu eri alojen asiantuntijoita. Kirkkohallitus ja Museovirasto ovat kiinnostuneita, mitä täällä tehdään, erityisasiantuntijana hankkeessa mukana oleva kempeleläinen restaurointimestari Timo Hammar selventää.
Kunnostus- ja korjaustyöt ajoittuvat kesälle 2017.
Kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Tuula Rauma on myös innostunut saadessaan olla mukana tunteita herättävän kohteen kunnostamisessa.
– Se tuo mukanaan uusia virikkeitä ja asioita esimerkiksi kirkon seinillä olevista maalauksista.
Kesällä 2017 vanha kirkko ei ole käytettävissä, mutta alkaneen kesän aikana sitä voidaan käyttää normaalisti häiden ja perhetapahtumien pitoon.
– Pyrimme siihen, että kirkko on koko ajan edustuskunnossa. Toki se vaatii hieman ylimääräistä työtä, Helomaa sanoo.
Kuten ennen vuotta 1822 rakennetuissa kirkoissa, Kempeleen vanhan kirkon lattian alla on runsaat 150 hautaa.
Helomaa kertoo, ettei lattian alle ole tarkoitus kajota millään tavalla. Sitä tutkitaan ainoastaan kameran avulla.
– Hautarauha suojataan. Siihen tarvittaisiin kohtuullisen paljon lupia ja hyvin perustellut syyt.
Vanha kirkko herättää laajemminkin kiinnostusta.
Jos kirkon ovi on avoinna, ovesta tulee lähes aina joku kameran kanssa paikalle.
Kirkkoa käydään kuvaamaan ja ihastelemaan ulkomaita myöten.
– Jos Taj Mahal ja Kiinan muuri ovat maailmalla kiinnostavia kohteita, kaikkien suomalaisten pitäisi olla kiinnostuneita Kempeleen vanhasta kirkosta.
Fakta
Tukipilarikirkkoja on jäljellä vain 12 koko maailmassa ja valtaosa niistä sijaitsee Pohjois-Suomessa.
Pituutta rakennuksella on 17 ja leveyttä yhdeksän metriä. Siro kirkontorni kohoaa 24 metrin korkeuteen.
Kirkon seiniä, kattoa ja saarnastuolia koristavat Mikael Toppeliuksen ja nyt myöhemmin todennettuna myös Emanuel Granbergin siveltimien jäljet 1700-luvulta.
Kellotapulin rakennusvuodeksi on arvioitu vuotta 1769.
Artikkelin lähde Kaleva 11.06.2016.