Karotissa syötiin hyvin, käytiin oluella ja pelattiin
Heinäpään ”rekkamies” Matti Esko koristi perheineen Oulusta kertovaa postikorttia.
Ajan tavan mukaan teksti- ja kuvaviestit omista vierailukohteista välittyivät ystäville ja sukulaisille tällaisilla korteilla.
Karotin postikortin kuvat otti valokuvaaja Ilkka Jaakola, nykyisin pohjoisen luonnon kuvaajana tunnettu ammattilainen. Kortit kustansi Kauko Ervasti Oulunsalosta ja ne painettiin Kalevan kirjapainossa.
Karotti sijaitsi nykyisen Osuuspankin talossa. Sisäänkäynnit olivat sekä Hallituskadulta että Kirkkokadulta.
Oululainen Kaino Ruuskanen kertoo, että Karotin yläkerta veti ruokailijoita 70-luvun loppupuolella. Tervahovin ruokaravintola oli lopetettu vuonna 1974 ja kaupungin ”pikkuporvaristo” halusi poiketa aika ajoin ulos syömään. Karotin keittiöpäällikkönä ja hovimestarina työskenteli Marja Kujari.
Yläkertaa mainostettiin ”vip-steak -viiniravintolana”, jossa oli A-oikeudet ja siellä saattoi syödä arkipäiväistä hienompaa, liekitettyä pihviannosta. Liha koristeltiin persiljavoilla. Lisukkeiksi kokki asetteli vaikkapa hillosipuleita ja pilkottua paprikaa.
Kaino Ruuskanen piti miehensä Jouko Ruuskasen kanssa kioskia Karotin alakerran kahvilan sisäänkäynnissä. Kaino Ruuskanen työskenteli päivisin kaupungin mielenterveystoimistossa, mutta ehti miehensä avuksi kioskiin illaksi, jolloin Jouko Ruuskanen puki päällensä Karotin portsarin takin. Karotin alakerta oli päivisin lounas- ja kahvilaravintola, mutta muuttui iltaisin nuorison kohtaamispaikaksi, jossa myytiin keskiolutta.
Karotti oli Oulussa tuolloin ainoa ravintola, jonne 18-vuotiaat pääsivät. Siihen aikaan kaikkien sisään tulevien täytyi riisua ulkotakit ovimiehelle.
– Henkilölaput piti tarkistaa jokaiselta. Jouko sai olla hirmuisen tarkkana, että huomasi kaikki sisään livistäneet alaikäiset, Kaino Ruuskanen muistelee.
Hän seurasi aika ajoin kioskin luukultaan kiperiä tilanteita, joissa ovimies joutui rauhoittelemaan rähinöitsijöitä.
Karotti, puhekielinen nimitys ruokakulhosta, oli yksi Albert-ravintoloista, jotka omisti ravintoloitsija Jukka Järvenpää. Samaan ketjuun kuuluivat Albert, Hovinarri, Narritar sekä Lentävä lautanen.
Veikkauksen myyntipisteen Kaino Ruuskanen muistaa tuottaneen mukavasti.
Oululaiset veikkasivat intohimoisesti jalkapalloa Vakio-pelissä, jonka kupongit piti jättää viikoittain torstaihin mennessä. Veikkauksen päätoimipiste Oulussa sijaitsi Torikadulla. Lotto tuli pelivalikoimiin 1971.
Tupakkaa kioskista meni jatkuvasti, koska alakerran ravintolabaarissa tupakkaa ei myyty.
Kioskista sai ostaa myös karamelleja, postimerkkejä sekä aikakausi- ja sanomalehtiä irtonumeroina. Alimmalla hyllyllä hieman piilossa oli tarjolla esimerkiksi Jalluja.
Jouko ja Kaino Ruuskasella oli veikkauspelejä, tupakkaa ja lehtiä myyvä kioski Karotin alakäytävässä.
Jouko Ruuskanen oli Karotti-ravintolan portsari. Hänen vaimonsa Kaino Ruuskanen työskenteli ravintolan yhteydessä olevassa Veikkauksen pisteessä.
Artikkelin lähde Kaleva 19.06.2016.