Karjalaiskylä komistuu oululaisten voimin

Kinnermäki ja Vieljärvi kukoistavat
Venäjän Karjalassa. Ryhmä Pikisaaren
opiskelijoita vietti kylässä viikon.

Pentti Väistö,
Tuula Koponen, tekstit

Vieljärvi

Noin 100 kilometriä Petroskoista Sortavalan suuntaan sijaitsevat tuhannen asukkaan Vieljärven taajama ja lähes alkuperäisessä asussaan säilynyt Kinnermäen kylä. Oululaisten ansiosta niiden merkitys Venäjän Karjalassa on poikkeuksellisen suuri.

Kunnia Vieljärven ja Kinnermäen kulttuurisesta kukoistuksesta kuuluu parin paikallisen aktiivistin lisäksi oululaisille opiskelijoille, oppilaitoksille ja vapaaehtoisille. Oulun seudun ammattiopiston Pikisaaren-yksikön opiskelijat ahkeroivat toukokuun lopussa viikon Kinnermäessä.

– Tämä vierailu on ollut aivan mahtava, eihän täältä raaskisi lähteä pois. Ainakin minulle tämä on aikamatka menneisyyteen, sanoo rakennusrestaurointilinjan opiskelija Mikael Lesonen veistäessään kaidetta savusaunalle johtavien portaiden syrjään Kinnermäen kulttuuritalon pihamaalla.

– En odottanut tällaista, ja nyt vielä osui paras kesä kohdalle. Tämähän on kuin pieni positiivinen shokki, jatkaa Lesonen, jolla itselläänkin on karjalaiset sukujuuret.

Innostuneita ovat myös muut opiskelijat, sillä Karjalan luonto ja sen rakennettu ympäristö ovat tehneet heihin lähtemättömän vaikutuksen.

– Hienoa, että olemme päässeet tutustumaan perinteiseen karjalaiseen rakentamiseen. Kierrätys toimii, eikä täällä kerskailla materiaaleilla, sanovat rakennusrestaurointilinjan opiskelijat Outi Österlund ja Heikki Kannisto korjatessaan tsasounalle johtavaa kävelysiltaa.

Kinnermäen kylä, karjalaksi Kinnermy, on juuri valittu yhdeksi kauneimmaksi venäläiseksi kyläksi. Valinnan teki matkailua edistävä Venäjän kauneimmat kylät -yhdistys. Kinnermäen lisäksi Venäjältä verkostoon kuuluu toistaiseksi vain yksi toinen kylä, Moskovan lähellä sijaitseva Vjatskoje.

Kinnermäen kylän sielu, sydän ja henki on Nadezhda ”Nadja” Kamylkova. Ilman häntä ja hänen tukenaan toimivaa Kinnermäen ystävät -yhdistystä kylä olisi todennäköisesti kuollut. Nytkään kylässä ei ole Kamylkovan nelihenkisen perheen lisäksi muita vakituisia asukkaita kuin 83-vuotias Jussi Jershov.

Tosin vieraita siellä käy tuhansia vuodessa. Ja lisää on luvassa, myös asukkaita, sillä kylään on valmistumassa uusia taloja.

Kinnermäessä voi majoittua, nauttia aidosta karjalaisesta ruoasta ja olla rauhassa ilman nettiyhteyksien orjuutta. Kylän raitilla tapaa enemmän vuohia kuin ihmisiä.

Oululaisille Kinnermäki on tuttu muuan muassa siksi, että Oulun ammattioppilaitoksen Pikisaaren-yksikön rakennusrestauroijat ovat kunnostaneet kylää jo vuodesta 1999 lähtien. Tämä puolestaan johtuu siitä, että nykyoululainen Olga Gokkojeva ja hänen aviomiehensä Roman Gokkojev ovat ”markkinoineet” kylää onnistuneesti. Olgan äidillä on edelleenkin kylässä synnyintalo.

– Kylä on erinomainen kohde opiskelijoillemme. Tulemme tänne vuosittain ja kysymme mitä voimme tehdä. Emme tee etukäteen suunnitelmaa, emmekä tule tänne kertomaan, mitä täällä pitäisi tehdä, vaan kuuntelemme kylän ihmisten tarpeita, sanoo rakennusrestaurointilinjan lehtori Merja Tenhunen.

Tenhunen itse aloitti vierailut Kinnermäessä jo opiskelijana ja jatkaa niitä nyt opettajana.

Tänä vuonna mukana oli myös viisi oppilaitoksen audiovisuaalisen linjan opiskelijaa. He dokumentoivat kylän elämää, restauroijien työtä ja karjalaista kulttuuria. Heidän työnsä tuloksista pääsee nauttimaan myös tarkoitukseen rahoitusta myöntänyt Karjalan Sivistysseura.

– Meille tämä oli todella uutta ja ainutlaatuista. Jännittävää oli, että emme voineet tehdä käsikirjoitusta, minkä mukaan toimia. On mielenkiintoista nähdä, mitä kaikkea saamme lopulta aikaan, sanoo audiovisuaalisen linjan lehtori Anu Virpi.

FAKTA

Suojeltu Kinnermäki

Sijaitsee Vieljärven kunnassa Prääsän piirissä Karjalan tasavallassa.

Kulttuurihistoriallinen suojelukohde. Sai Maailman Venäjän kauneimmat kylät -liiton statuksen.

Asutusta jo 1500-luvulta.

Alkuperäisväestö aunuslaisia livvikoita.

Nähtävyydet: Smolenskin jumalanäidin tsasouna 1700-luvulta ja 16 asuinrakennusta. Museo sekä kotimajoituspalveluja ja tilausravintola. Vajaat
3 000 matkailijaa vuodessa.

Talo valmistui ennätysvauhtia. Ikkunat ja ovet ovat
paikallaan, keittiö toimii
ja talossa kokoontuu
14 eri harrastuskerhoa, kielikurssien lisäksi
esimerkiksi teatteri-, käsityö- ja kuntokerhot.
Karjalan kielen kodi -yhdistyksen puheenjohtaja Olga Gokkojeva ja tohmajärveläinen puuseppä-
mestari Mauri Kekkonen eivät ole säästelleet työtuntejaan,
ja valmista on syntynyt.
Karjalan kielen kodi on kunnianhimoinen projekti ja saanut rahaa tai muuta tukea yli tuhannelta ihmiseltä rajan molemmin puolin. Pentti Väistö

Karjalan kieli
sai kodin talkoilla

Vieljärven taajamaan perustettu Karjalan kielen kodi on Venäjällä ja koko maailmassa ainoa kulttuurilaitos, jonka työkielenä on karjala.

Uutukainen kaksikerroksinen puurakennus on ylväs näky, ja hattua on nostettava myös tavalle, jolla se on noussut taajamaan. Yhteiskunnan varoja ei ole käytetty, vaan rahat on saatu joko lahjoituksina, keräyksillä tai erilaisten tapahtumien tuottona. Rakennustyöt on tehty pääosin talkoilla.

Kun taloa ryhdyttiin rakentamaan vuonna 2013, epäilijöitä riitti.

– Mitähän tuostakin tulee? Ei varmasti valmistu koskaan, muuan mies tokaisi.

Karjalan kielen kodi -yhdistyksen puheenjohtaja Olga Gokkojeva sattui kuulemaan tämän ja heitti miehelle haasteen.

– Lyödäänpä 5 000 ruplaa vetoa, että tulee, Olga Gokkojeva sanoi.

Ja tulihan siitä.

Talo valmistui ennätysvauhtia. Ikkunat ja ovet ovat paikallaan, keittiö toimii ja talossa kokoontuu 14 eri harrastuskerhoa, kielikurssien lisäksi esimerkiksi teatteri-, käsityö- ja kuntokerhot.

Tulevaisuuden visiona on kansainvälinen karjalan kielen osaamiskeskus. Kunnianhimoinen hanke on lisännyt kyläläisten yhteenkuuluvuuden tunnetta.

– Epäilynsä esittänyt mies pälyilee muualle, kun näkee minut, naurahtaa Olga Gokkojeva.

Kulttuurilaitoksen omistaa Karjalan kielen kodi -yhdistys, ja sen tavoitteena on kielen säilyttämisen lisäksi myös kyläläisten elämälaadun parantaminen.

Keskuksessa on esimerkiksi pesukone, joissa ihmiset voivat käydä pesemässä pyykkinsä.


Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 07.06.2016.