Kaljaliigajoukkue sai oman oluen

Rovaniemeläinen Reidars HT ja oululaispanimo Maistila yhdistivät jääkiekon
ja olutkulttuurin.

Nimikko-oluet ovat viime vuosina olleet suosittuja erityisesti musiikkimaailmassa.

Anssi Juntto, tekstit

Jääkiekon MM-kisojen aikaan muutama olutravintola Rovaniemeltä Helsinkiin sai valikoimiinsa Reidars Hockey Beerin. Pale ale oli oululaisen pienpanimon Maistilan ja rovaniemeläisen harrastelätkäjoukkueen Reidars HT:n yhteistyön hedelmä.

Aloite nimikko-oluesta tuli Maistilan suunnalta. Panimoyrittäjä Riku Harju sattui tuntemaan yhden Reidarsin pelaajan, ja joukkue vaikutti sellaiselta, jota olutkulttuurin ja jääkiekon yhdistäminen saattaisi kiinnostaa.

– He tykkäävät oluesta, ja me tykkäämme jääkiekosta. Se vain tuntui hauskalta idealta, Harju toteaa.

– Totta kai olimme heti innoissamme aiheesta. Olemme alusta lähtien rakentaneet tietoisesti tällaista brändiä ja imagoa joukkueelle. On varmaan otteluraporteissakin muutaman kerran olut tullut mainittua, Reidarsin kapteeni ja GM Jari Mikkola puolestaan naurahtaa.

Suomessa puhutaan puulaaki- ja harrastesarjoista, mutta Pohjois-Amerikassa vastaavista sarjoista käytetään usein nimitystä ”beer league hockey”.

– Termiä ei Suomessa hirveästi käytetä, mutta me olemme kyllä mieltäneet itsemme hyvinkin vahvasti tällaiseksi kaljaliigajoukkueeksi. Ja mikä sen hienompaa kuin olla kaljaliigajoukkue, jolla on oma olut, Mikkola sanoo.

Suomessa oluttuopin kanssa ei ole asiaa jääkiekkokatsomoon, mutta monissa muissa lajin suurmaissa olut ja jääkiekko kuuluvat luontevasti yhteen. Jääkiekkoa sivuavia oluita sen sijaan on ollut harvassa. Leijona-pelaajien kuvat komeilivat Karjala-pullon kyljessä vuonna 1995, mutta varsinaisia nimikko-oluita ei ole näkynyt. Pyynikin panimon valmistamasta Timo Jutilan nimikko-oluesta Mestari Timosta uutisoitiin vasta, kun Reidars Hockey Beerin 500 litran erä oli melkein jo juotu.

– Rockbändeillähän on ollut maailmalla oluita ja viinejä, ja niitä on tullut yhä enemmän viime vuosina. Ihme, että jääkiekkoa ja olutta ei ole naitettu Suomessa aikaisemmin ja näkyvämmin, Mikkola hämmästelee.

– Pienpanimoissa uskalletaan ottaa tällaista vähän rennompaa linjaa. Jospa se sitä kautta lähtisi leviämään.

Oluen lanseeraamisen jälkeen Reidars on saanut paljon uusia seuraajia sosiaalisessa mediassa. Oman nimikko-oluen osuutta ei kuitenkaan voi arvioida kovin yksiselitteisesti, sillä loppukeväästä seura saanut näkyvyyttä myös perinteisessä mediassa. Rovaniemen kaupunkilehdet huomioivat joukkueen hopeasijan Rock Hockey SM -turnauksessa Lahdessa ja Suomen Jääkiekkoliiton Leijonat-lehtikin teki siitä aukeaman jutun.

Reidarsin ja Maistilan yhteistyö on joka tapauksessa sujunut sen verran hyvin, että jatkoa on luvassa todennäköisesti jo tulevan lätkäkauden aikana.

Fakta

Iron Maidenista Impaled Nazareneen

Nimikko-oluet ovat olleet erityisen suosittuja musiikkimaailmassa, ja niitä on toteutettu hyvin monella tapaa.

Toisinaan bändit tai artistit ovat olleet mukana suunnittelemassa oluen reseptiä, toisinaan panimo on vain vaihtanut etiketin vanhaan tuttuun juomaan.

Jotkut oluet kantavat bändin nimeä, joidenkin nimi viittaa esimerkiksi bändin biiseihin tai sanoituksiin.

Maailmalla faneja ovat riemastuttaneet esimerkiksi Pearl Jamin Faithfull Ale, Iron Maidenin Trooper ja Elbow’n Built A Rocket Boys!. Suomessa on maisteltu muiden muassa Rokkarin luuta (Miljoonasade), Pimeyden morsianta (Turmion kätilöt), Goat Brew’tä (Impaled Nazarene) ja Humppalea (Eläkeläiset).

Myös musiikkitapahtumilla Qstockista ja Jurassic Rockista Rauma Bluesiin on ollut omat oluensa. Tänä kesänä Rotuaari Piknik lanseeraa Piknik-saisonin.

Jotkut Reidars Hockey Teamin

pelaajista pääsivät

oman oluen etikettiin.

Yhteistyötä oululaisen Maistilan kanssa on tarkoitus jatkaa. Reidars Hockey Beer oli Maistilan Riku Harjun idea. Café Rooster halusi omat Vice-
oluet.

Pienpanimo täyttää tilaajan toiveet

Nimikko- ja tilausoluiden paisuminen varsinaiseksi ilmiöksi liittyy pienpanimoiden määrän kasvuun. Pienpanimoiden maltillisen kokoiset keittoastiat sopivat paremmin pienten erien valmistamiseen kuin isot kalustot.

Toisaalta ravintolat ja tapahtumat ovat myös alkaneet haluta yksilöityä omalla tuotteella.

Oululainen Café Rooster tilasi vuosi sitten oman lagerin Hiisi-panimolta Jyväskylästä. Sittemmin se on teettänyt oluensa paikallisilla panimoilla, pale alen Maistilalla ja India pale alen Sonnisaarella.

– Kaikkien oluiden taustalla on ollut halu saada omaan valikoimaan sellaiset tuotteet, joista voimme olla ylpeitä, ja joita ei muualta saa, Café Roosterin toimitusjohtaja Tomi Kukkonen kertoo.

Kaikki Rooster Vice -oluet on suunniteltu yhdessä yhteistyöpanimoiden kanssa. Pale alen neljästä valmistuserästä viimeisimmässä reseptiä on hieman hiottu, ja seuraavaan on luvassa jo aivan uusi resepti. Samoin IPA:sta on tulossa toinen keitos uudella reseptillä.

Viime vuoden elokuussa ensimmäiset tuotteensa markkinoille pukannut Maistila on valmistanut tilausoluita silloin, kun sen kapasiteetissa on suinkin ollut tilaa. Koska Maistilalla ei ole vielä pullotuslinjastoa, se on toistaiseksi voinut vastata lähinnä tankkitavaraa tarjoavien ravintoloiden toiveisiin. Linjastoon on tarkoitus investoida ensi syksynä.

– Teimme yhden oluen kuudelle K-kauppiaalle viime vuoden lopulla. Siitä on toivottu lisätilausta, mutta sitä ole vielä voitu tehdä, koska pullottaminen on niin aikaa vievää, Riku Harju Maistilasta harmittelee.

Tilausoluet Maistila suunnittelee yksissä tuumin tilaajan kanssa. Useimmiten tilaajan toiveet rajoittuvat oluttyyliin. Parissa tapauksessa asiakkaalla on ollut ihan selkeä reseptirunko.

Harjun mukaan tilausoluiden erät ovat yleensä 500 litran eli Maistilan kertakeiton kokoisia. Pienemmät tilausmäärät eivät edes ole mahdollisia.

Mahdollinen tuleva lakimuutos tuo helpotusta pienpanimoiden tuotteiden saatavuuteen, kun suoramyynti sallitaan. Sen myötä asiakkaan on mahdollista ostaa pienempi pulloerä jotain tuotannossa olevaa olutta omin etiketein.

– Tilausoluet ovat hyvin pieni osa meidän liikevaihdostamme tai toiminnastamme, mutta tässä vaiheessa se on ihan mukava lisä. Varmasti tulemme tekemään niitä jatkossakin, Harju toteaa.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 10.06.2016.