Hiljainen kirkko soi kesäisin

Hengellisen musiikin konserttisarja järjestetään
Haukiputaalla jo 26. kerran.

Lauri Hirvonen, tekstit
Joel Karppanen, kuva

Haukiputaan seurakunnan kanttori Hannu Niemelä taputtaa käsiään. Tyhjä kirkko vastaa vaiti, jälkikaikua ei juuri ole.

250-vuotisen kirkon vaatimaton akustiikka ei ole estänyt Niemelää järjestämästä Haukiputaalla kesäkonserttisarjaa jo neljännesvuosisadan ajan. Ja sen minkä akustiikassa häviää, sen visuaalisuudessa voittaa.

– Tästä kirkosta löytyy hienoja sävyjä eri vuorokauden- ja vuodenaikoina, Niemelä kuvailee.

Kirkon lisäksi Kesäillan sävelhartauksia järjestetään seurakuntakeskuksessa, muun muassa paremman akustiikan ja flyygelin vuoksi.

Yksittäisiä Kesäillan sävelhartauksia pidettiin Haukiputaalla jo 1980-luvun puolella. Esimerkiksi kesäkuussa 1989 kuultiin Esko Jurvelinin yksinlaulua ja Niemelän urkusoolo.

Säännölliseksi tapahtuma muuttui 1991, jolloin Haukiputaalla järjestettiin hengellisen musiikin konsertti joka toinen viikko. Vuonna 1993 tahti tiivistyi viikottaiseksi.

Niemelä asui nuoruudessaan Haapavedellä. Niinpä konserttisarjan juuretkin löytyvät Keski-Pohjanmaan Kesäillan hartauksista. Niemelä mietti Haukiputaalle muutettuaan, että heidän seurakunnassaan hartaus voisi olla musiikkipainotteinen. Tapahtuma sai musiikkiin viittaavan etuliitteen sävel.

– Itselläni oli halu rikastuttaa seurakunnan musiikkielämää myös kesällä, Niemelä kertoo.

Rohkaisua konserttisarjaan tuli myös silloiselta kirkkoherralta Timo Holmalta.

Tapahtuma on vakiinnuttanut paikkansa. Niemelä arvioi, että yleisökeskiarvo illoissa on sadan kuulijan tienoilla, ja harvoin jäädään alle viidenkymmenen. Etenkin laulumusiikki ja yleisölle tutut nimet keräävät väkeä.

Esimerkiksi viime vuonna kirkon veti täyteen tenori Heikki Rainio. Yksi vuosien kohokohdista on puolestaan ollut Soile Isokosken ja Marita Viitasalon vierailu Haukiputaalla vuonna 2007.

Tapahtuman teemana on ollut jo vuosia Soi kunniaksi Luojan! Esiintyjillä on varsin vapaat kädet päättää ohjelmistosta, mutta yksi asia on selvä: musiikin on oltava pääosin hengellistä, kirkossa mielellään täysin. Toinen toive on ollut, että esiintyjät huomioisivat niin sanotut tavalliset kuulijat eli ohjelmassa olisi jotain tuttua kaikille.

– Vokaalimusiikissa tämä on helpompi toteuttaa, mutta instrumentaalimusiikissa haastavampaa.

Jokaiseen konserttiin kuuluu myös lyhyehkö hartaus ja muutama virsi. Yhteisvirret ovat Niemelälle tärkeä asia. Ne tuovat tapahtumaan yhteisöllisyyttä.

Kesäillan sävelhartauksien sarja alkaa tänään torstaina. Aloituskonsertin soittaa Owla-vaskikvartetti. Vaskisoittimille se vaatimaton jälkikaikukin sopii erittäin hyvin.

Fakta

Kesäillan sävelhartaudet Haukiputaalla

Järjestetty säännöllisesti vuodesta 1991. Sisältävät konsertin lisäksi hartauden ja virsilaulua.

Tänä vuonna Haukiputaalla järjestetään kymmenen sävelhartautta, joista puolet kirkossa ja puolet seurakuntakeskuksessa. Kello 20 alkaviin tapahtumiin on vapaa pääsy.

Kesän ohjelma:

23.6. Vaskikvartetti Owla

30.6. Jousitrio

7.7. Pauliina Hyry, urut

14.7. MeNaiset-lauluyhtye

21.7. Henna-Mari Sivula, sopraano ja Miikka Lehtoaho, piano ja urut

28.7. Oulu Consort

4.8. Tomi Punkeri, baritoni ja Laura Rahko, piano

11.8. Lauluyhtye Heliä

18.8. Naiskuoro D’amen

25.8. Oulujoen kirkon kamarikuoro Gaudiate

Hannu Niemelä on ollut Haukiputaalla kanttorina vuodesta 1983. Hän järjesti ensimmäiset Kesäillan sävelhartaudet Haukiputaalla jo 1980-luvun lopulla. Vaskikvartetti Owlassa soittavat Arja Ollila, Juha Pisto, Markus Lankinen ja Sauli Orbinski.

Häämusiikki aloittaa konserttisarjan

Juhlavuoden Kesäillan sävelhartaudet aloittaa Vaskikvartetti Owla. Arja Ollilan, Sauli Orbinskin, Markus Lankisen ja Juha Piston muodostama nelikko luottaa juhannuksen aatonaattona häämusiikin tenhoon. Kun yleisö hiljenee ja konsertti alkaa, soi ensimmäiseksi Toivo Kuulan Häämarssi.

Häämusiikin lisäksi konsertissa kuuluvat kansanlaulujen kaiut. Pisto alleviivasi tätä puolta esimerkiksi sovittaessaan valoisan ja iloisen virren 345, Jo mahtaisimme yötä ja päivääkin kiittää. Kyseinen virsi on monen muun virren tavoin suomalainen toisinto. Toisinnot levisivät suullisena traditiona ja muuntuivat matkalla.

– Siellä varmasti tuli niitä kansanlauluja, maallisen musiikin elementtejä mukaan, Pisto kuvailee.

Kvartetti soittaa myös muun muassa irlantilaissävelmän Silmäni aukaise ja hääteemaan sopivan englantilaisen John Dowlandin (1563–1626) What If I never Speed.

Vaskikvartetti Owla koostuu trumpetista ja flyygelitorvesta, pasuunasta, tuubasta ja käyrätorvesta. Jälkimmäisen mukanaolo on vaatinut ylimääräistä valmistelua.

– Melkein kaikki mitä me soitetaan on jollakin lailla sovitettu tälle kokoonpanolle. Nyt alkaa pikkuhiljaa olla ohjelmistoa, että voi lähteä keikalle.

Seuraavan kerran vaskikvartetti konsertoi elokuussa Taiteiden yössä Oulun tuomiokirkossa.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 23.06.2016.