Arvokkaat graffitit pelastetaan viime hetkellä

Kempeleessä huomattiin, että Honkasen monitoimitalon
graffitit ovatkin jo taidehistoriallisesti harvinaisia.
Niinpä ne päätettiin suojella.

Eleonoora Riihinen tekstit // Janne Körkkö kuva

Kempeleen Honkasen lasten- ja nuortentalon ovisyvennyksessä on kaksi suurta graffitia, jotka ovat tiettävästi vanhimpia laillisia alkuperäisasussa säilyneitä julkisen tilan graffiteja.

Rakennuksen toinen julkisivu on jo täysin romuna, ja kaivinkoneet mylläävät aidattua tonttia. Graffitien kohtalona oli muuttua tiilimurskaksi talon mukana, ja siitä tämän jutunkin piti alun perin kertoa. Toisin kävi.

Kempeleen kaupunki myi entisen monitoimitalon Rakennusliike Koivukoskelle tämän viikon tiistaina. Tontille rakennetaan sisäleikkipuisto Leo’s Lekland. Vanhan rakennuksen purkutyöt kestävät kolmisen viikkoa.

Sattumoisin samana päivänä, kun tontti muutti virallisesti omistajaa, Pyhäjärveltä kotoisin oleva Jonna Tolonen kävi kuvaamassa Anssi Savolaisen ja Kimmo Honkakosken (o.s. Korkala) vuonna 1990 maalaamat teokset.

”Graffitit ovat säilyneet lähes alkuperäisasussaan purettavassa monitoimitalossa”, hän twiittasi.

Tolonen väitteli saman viikon torstaina tohtoriksi taiteiden tiedekunnasta Rovaniemellä.

Hänen väitöskirjansa Madridin katujen kasvot – laiton graffiti osana Espanjan 15M-protesteja käsittelee monialaisesti graffitia muun muassa aktivismin ja viestinnän välineenä.

Tolonen vinkkasi purettavista graffiteista Kalevalle. Kempeleen graffitien kohtalo suretti häntä.

– Ihmiset voivat ajatella, että eiväthän vuonna 1990 tehdyt maalaukset ole mitenkään vanhoja, mutta kun laji on syntynyt 1970-luvulla, niin siihen suhteutettuna ne ovat todella vanhoja. Nyt näitä kuvia ei enää koskaan saa takaisin, Tolonen huokaisi.

– Tukholmassa on julistettu vuonna 1989 tehty graffiti kulttuurisuojelukohteeksi, ja kaupunki varjelee sen alkuperäisasua. Esimerkkejä vastaavista suojelukohteista löytyy eri puolilta Eurooppaa. Suomessa ei oikein ole sellaista tahoa, jonka velvollisuus olisi miettiä sitä, milloin graffiti voisi olla merkittävä kulttuurihistoriallisesti ja taideteoksena, Tolonen sanoo.

Tolonen ei vielä tiistaina tiennyt, että hän itse tuli suojelleeksi Kempeleen graffitit.

Kempeleen kunta ei ollut käynyt keskustelua graffitien kohtalosta talon myymisen yhteydessä. Kunnassa havahduttiin asiaan vasta torstaina.

Kempeleen kunnan kiinteistöpäällikkö Pekka Syrjäpalo ja Rakennusliike Koivukosken vastaava työnjohtaja Ville Nikkinen kuulivat asiasta ensimmäistä kertaa Kalevalta.

– Epäilen, että teoksia ei voi pelastaa. Ne on tehty tiiliseinään, ja ne olisi hankala viedä kokonaisena mihinkään. Olisi pitänyt hoksata tämä asia paljon aiemmin, Nikkinen sanoo.

Kaikista yllättynein oli Kempeleen kirjasto- ja kulttuurijohtaja Anne Toppari. Myös Nikkisen lohduton arvio kuvien kohtalosta hämmästytti.

– En tiennyt mitään tästä asiasta! Pitää selvittää, eikö graffitien pelastamiseksi tosiaan ole enää mitään tehtävissä, Toppari sanoi ja kertoi palaavansa asiaan vielä samana päivänä.

Toppari soitti takaisin muutaman tunnin kuluttua.

– Kunnanjohtaja kävi paikan päällä katsomassa töitä, ja hän teki päätöksen, että graffitit täytyy suojella.

Kunnanjohtaja Tuomas Lohi sopi heti purkufirman kanssa, että teokset säästetään. Ne aiotaan piikata irti seinästä ja kuljettaa turvaan. Myöhemmin ne laitetaan todennäköisesti näytteille suunnitteilla olevaan taidepuistoon.

– Nehän on aivan mahtavan näköisiä! Olemme todella innoissamme tästä, Toppari iloitsee.

Kun Jonna Tolonen sai Kalevalta viestin asian saamasta käänteestä, hän lähetti vastauksen kesken oman väitösjuhlansa:

”Eikä! Vähän hienoa! Tämähän on valtakunnan uutinen!”

talouskriisin hoitoon.

Artikkelin lähde Kaleva 19.06.2016.