Viimeisiä marsseja viedään

Riikka Tuomivaara
Jukka-Pekka Moilanen kuvat
Kaleva
Oulu Hiukkavaaran Soittolassa vietetään seremoniallista aamua: lipunnosto, esikunnan henkilöstön palkitsemistilaisuus ja kahvit. Pohjan sotilassoittokunta valmistautuu juhlistamaan puolustusvoimain lippujuhlan päivää viimeistä kertaa.
Vuonna 1940 perustetun soittokunnan toiminta loppuu Oulussa vuoden lopussa. Maanlaajuisesti sotilassoittokuntien määrää karsitaan kahdestatoista viiteen.
Noin puolet 20-henkisestä Pohjan soittokunnasta siirtyy Lapin sotilassoittokuntaan Rovaniemelle. Yksi heistä on sotilassoittokunnan päällikkö ja kapellimestari Jaakko Nurila. Viimeisenä lippujuhlan aamuna kuitenkin riittää kiirettä, eikä haikailulle jää aikaa.
"Tunteet varmaankin nousevat pintaan, kun lähestytään joulua. Nyt on vielä monta konserttia hoidettavana."
Lippujuhlan päivänä soittokunta esiintyy Oulun hautausmaan sankarihautojen seppeleenlaskutilaisuudessa, josta siirrytään Tahdissa mars! -tapahtumaan Rotuaarille. Ilta päätetään maanpuolustusjuhlaan Kempeleessä.
Kun on aika lähteä, Nurila nappaa käteensä 23-vuotisen uran palvelleen koristeellisen marssisauvan. Takissa roikkuu uunituore reserviupseeriliiton ansiomerkki.
Soittajienkin roudaus käy vaivattomasti - jokainen kantaa soittimensa bussiin, istuu omalle paikalleen ja valmiita ollaan.
"Tällaiset seremonialliset keikat, joissa ohjelmaa on koko päiväksi, ovat nykyään harvinaisia. Enemmän on koulukonsertteja ja muita pieniä keikkoja."
Yhdistämisen jälkeen pienet konsertit loppuvat. Soittokuntien yhdistämisen tarkoituksena on keskittyä isompiin ja näyttävämpiin tapahtumiin.
Tunnelma bussissa on sotilaallisen tyyni, mutta soittajista huokuu pettymys.
He tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, että soittokunnan lopettaminen näivettää Pohjois-Pohjanmaan musiikkikulttuuria. 22 vuotta trumpettia soittokunnassa soittaneen Jyrki Kuusiradin mielestä on harhaanjohtavaa väittää, että mikään ei muutu.
"Kaikki muuttuu. Pienellä soittokunnalla on mahdollisuus järjestää tapahtumia esimerkiksi Rotuaarilla ja maakunnissa, siellä missä ihmiset ovat. Tälle sanotaan nyt jäähyväiset."
Koska yhdistetyn Lapin sotilassoittokunnan toiminta-alue tulee yltämään Utsjoelta Keskipohjanmaalle, sille on kaavailtu ensi vuodelle vain viisi konserttia Ouluun.
"Suru ei ole vain soittajien, vaan myös kuulijakunnan", Kuusirati toteaa.
Paikkakunnan lisäksi myös soittajien työ muuttuu, sillä Pohjan soittokunta on itse tuottanut kaikki tapahtumansa. Myös sovitukset on tehty omalla porukalla. Vuosittain soittokunnalla on ollut yhteensä yli sata esiintymistä.
Suurin haaste on uusien soittajien rekrytointi, koska kriteerit ovat kovat. Soittotaidon lisäksi arvioidaan fyysinen kunto ja asepalvelus tulee olla suoritettuna. Uusia soittajia saadaan Oulun ammattikorkeakoulusta, konservatoriosta ja Sibelius-Akatemiasta.
"Tämä haaste seuraa perässä Rovaniemelle, jossa musiikkikoulutus on Oulua vähäisempää", Nurila sanoo.
Soittokunnan tehtäviksi Nurila listaa marssimusiikin perinteen ylläpitämisen ja kansallismielen kohottamisen.
Rotuaarin yleisömäärästä päätellen marssimusiikilla on paikka suomalaisten sydämissä. Eturivissä konserttia kuuntelevat Seppo Ylisassi ja Sulo Lehto ovat kesän aikana kuulleet soittokuntaa jo useamman kerran.
"Lopettaminen surettaa ja ihmetyttää kovasti. Soittokunnalla on tärkeä merkitys nuorten musiikinopiskelun sekä rauhanaatteen edistäjänä."
Lavalla soittajat hoitavat työnsä tarkasti ja ilmeettöminä, mutta yleisössä näyttää vierähtävän kyynel jos toinenkin.

Artikkelin lähde Kaleva