Artikkelin lähde Kaleva
Satu Niskanen Kaleva
Oulu Viime aikojen kolibakteeriongelmien syytä selvitellään kolmella eri vesilaitoksella Oulun seudulla.
Yli-Iissä Leuvan vesiosuuskunnan verkostovedessä todettiin Escherichia coli -bakteeria toukokuun alussa.
Ylikiimingissä Kiviharjun vedenottamosta löydettiin kolibakteeria tämän viikon alussa. Talousveden keittokehotus on voimassa 18.6. asti 80 taloudelle Ylikiimingissä.
Uusin tapaus tuli ilmi Tyrnävällä, kun Kukkolanvaaran vedenottamosta löytyi maanantaina kolibakteeria.
Oulun seudun ympäristötoimen vs. ympäristöterveydenhuoltoyksikön päällikkö Irmeli Röning-Jokinen toteaa, ettei tapauksille ole löydetty yhteistä selitystä. Kuumalla alkukesällä ei tiettävästi ole vaikutusta.
"En löydä yhteyttä siihen. Usein ongelmia tulee silloin, kun on satanut paljon. Silloin pintavettä voi päästä vedenottamoihin."
Röningen-Jokisen mukaan selitys voi löytyä siitä, että osa ottamoista on jo vanhempia, joten rakenteista voi löytyä vikoja.
Kaikki kolme vedenottamoa ovat iäkkäitä. Tyrnävän Vesihuolto Oy:n toimitusjohtaja Kalevi Sarsila kertoo, että Kukkolanvaaran vedenottamo on rakennettu vuonna 1969. Se oli käytöstä poissa 1979-1995, minkä jälkeen se kunnostettiin tasausjärjestelmäksi. Kukkolanvaarasta otetaan vuositasolla noin 15 prosenttia Tyrnävän kokonaisvedenkulutuksesta.
Leuvan vesiosuuskunnan vesi tulee Konttikankaan vedenottamosta, joka on rakennettu 1970-luvun alussa.
Vesiosuuskunnan puheenjohtaja Heikki Ylisiurua toteaa, että pintavettä oli todennäköisesti päässyt verkostoon vanhojen kaivojen liitoksista. Kaivot on nyt korjattu.
Kiviharjun vedenottamo on rakennettu 1970-luvun lopulla. Oulun Veden toimitusjohtaja Jouni Lähdemäki toteaa, että tilapäisesti käyttöön otetun Kiviharjun tapauksessa ei ole löydetty yhtä yksittäistä vuotopaikkaa. Ongelma lienee aiheutunut verkostoveteen päässeestä pintavedestä. Vedenottamon ympäristöä on nyt kunnostettu.
Oulun seudun vesilaitokset ovat laatineet valvontatutkimusohjelmat. Vuosittainen näytteidenottomäärä määräytyy veden kulutuksen mukaan.
"On tärkeää, että valvontatutkimusohjelma pidetään ajan tasalla. Viime aikojen tapaukset ovat tulleet ilmi sen mukaisissa näytteenotoissa", terveydensuojelutarkastaja Pirjo Takku Oulun seudun ympäristötoimesta muistuttaa.
Röning-Jokinen lisää, että isoissa vesilaitoksissa omaa käyttötarkkailua on enemmän ja desinfiointimahdollisuudet ovat paremmat.
Takku harmittelee, että suurimmalla osalla pienemmistä laitoksista ei ole vielä käytössä UV-desinfiointilaitteita.
"Se olisi suotavaa juuri tällaisten tilanteiden varalle."
Pienet vedenottamot ovat haavoittuvaisempia, sillä varavedenhankintamahdollisuutta ei välttämättä ole.
Nyt sattuneissa tapauksissa ei ole kyse siitä, että vesilaitos olisi pieni. Tyrnävän Vesihuolto kuuluu isoimpiin, niin sanottuihin EU-vesilaitoksiin, joita on yhdeksän Oulun seudun ympäristötoimen alueella.
Yli-Iin ja Ylikiimingin laitokset kuuluvat keskikokoisiin vesilaitoksiin, joita on alueella 15. Pieniä, alle 50 käyttäjän vesilaitoksia on vain kaksi. Kaikki muut seudun laitokset käyttävät pohjavettä, paitsi Oulun Veden Hintta ja Kurkela.
Artikkelin lähde Kaleva