Artikkelin lähde Kaleva
Carita Forsman Kaleva
Oulu Yksi Suomen merkittävimmistä nykytaiteen katselmuksista, Mäntän kuvataideviikot, täyttää tänä vuonna 20 vuotta. Juhlanäyttely avattiin yleisölle lauantaina.
Juhlanäyttely nimi on Unien kaupunki, ja sen kutsukirjeeseen sekä näyttelyn avaustyöksi on valittu oululaisen taidekuvaajan Anni Kinnusen teos Unhola (2012).
Kinnunen on syystäkin iloinen valinnasta. "Näyttelyn kuraattori Jyrki Siukonen kävi luonani viime tammikuussa, ja hän ihastui kyseiseen kuvaan. Se on osa vielä toistaiseksi keskeneräistä kokonaisuutta. Näyttelyyn pääsi minulta osa myös Personal Landscape -sarjaa", kertoo Kinnunen.
Jyrki Siukosta kiinnosti Kinnusen kuvissa taiteilijan tapa käyttää itseään teoksissaan.
"Niissä itseään kuvaava tekijä ei paljasta kameralle katsettaan. Näyttelyssä on mukana paljon katseen kuvastoa ja Annin työt alkoivat rakentaa jo varhaisessa vaiheessa tätä teemaa", hän perustelee.
"Unhola-työ valikoitui näyttelyn tunnuskuvaksi, koska siinä esitetään hienosti eräänlainen pehmeä isku vasten kasvoja, savun pöllähdys, joka hetkeksi hämmentää näköaistia", Jyrki Siukonen jatkaa.
Kinnusen Unhola-teos on ensimmäinen työ, jonka kävijä kohtaa Mäntän Pekiloon rakennetussa juhlanäyttelyssä.
"Ajattelin, että astuessaan näyttelytilaan katsoja kohtaa myös samanlaisen lempeän sumutuksen ja alkaa sitten taas katsoa maailmaa uusin silmin", toteaa näyttelyn koonnut Siukonen.
Unhola kuuluu työnimellä Sweet Nothing -näyttelykokonaisuuteen, jossa Kinnunen tutkii tyhjyyttä ja kulutukseen liittyviä asioita.
"Unhola kuvastaa, miten ihmiset ovat monien asioiden suhteen unessa, eivätkä ole itselleen rehellisiä. Ihmisillä on taipumus ajatella asioita itselleen sopivassa muodossa, joten siihen liittyy itsepetosta", hän toteaa.
Anni Kinnunen on keskittynyt kuvissaan luonnon ja ihmisen suhteeseen. Hän pyrkii tekemään monitasoisia töitä ja haluaa haastaa katsojaa ajattelemaan.
"Lähtökohta ei ole se, että itse olen kuvassa. Ensin mieleeni tulee asia, ja sitten ryhdyn miettimään, miten sen rakennan. Jos Unholassa olisi pelkkä savu, se ei toimisi samalla tavalla. Se, miksi käytän itseäni, on käytännön sanelemaa, säästän aikaa, vaivaa ja rahaa", hän naurahtaa.
"Ja vaikka niissä on hieman surumielinen pohjavire, on mukana myös huumoria."
Tämän vuoden Mäntän taidenäyttelyyn on kutsuttu viitisenkymmentä suomalaista taiteilijaa. Noin parikymmentä heistä on pääkaupunkiseudulta, ja joukkoon on mahtunut yhdeksän pohjoista taiteilijaa, heistä kaksi on Oulusta; Kinnusen lisäksi kuvataiteilija Raimo Törhönen.
Kuraattori ei pidä taiteilijoiden kotipaikkaa oleellisena.
"Mielestäni alueellista vertailua on ihan turha tehdä: Keski-Suomesta ei ole ketään, mutta toisaalta meillä on viisi ulkomailta Suomeen muuttanutta taiteilijaa. Taiteilijan asuinpaikka ei oikeastaan kerro mitään - moni tämänkin näyttelyn taiteilijoista esittää teoksiaan milloin missäkin ulkomailla", Siukonen toteaa.
Myös Kinnunen arvottaa pääsyn Mäntän kuvataideviikoille korkealle, vaikka hänen töitään on nytkin esillä muun muassa Kanadassa ja Luxemburgissa.
"Vaikka Mänttä on Suomessa, on se oululaisesta näkökulmasta hankalan matkan päässä. En ole koskaan siellä päässyt edes käymään, mutta nyt on tosi hienoa olla mukana. Aina kun jotain positiivista tapahtuu, niin se auttaa jaksamaan. Lisäksi Mäntässä on koolla laaja ja korkeatasoinen taiteilijoiden kirjo."
Artikkelin lähde Kaleva