Artikkelin lähde Kaleva
Miila Norros Kaleva
Oulu "Kävelimme aina Toivoniemeen, sinne matalaan saunarakennukseen, ja nautimme täysin siemauksin saunan hyvistä löylyistä. Maalta kun olimme tänne muuttaneet, niin olihan se erilaista kylpeä tällaisessa saunassa. Hiukset märkinä kävelimme kotiin Aleksanterinkadulle."
Näin muistelee saunamatkojaan lukija Salme Pääaho. Toivoniemen yleinen sauna hikoilutti kävijöitään vuosikymmenien ajan.
Perjantai oli saunan vilkkain päivä, lauantai kanta-asiakkaiden kansoittama. Asiakasta odotti sanomalehteen kääritty oma vihta. Seinät olivat noesta mustat. Välillä lauteilla kiisteltiin löylynheitosta.
Monet Toivoniemen kävijöistä olivat eläkeikäisiä, eivätkä he ole enää kertomassa tarinoitaan. Muistelijoiden tarinat liittyvät usein lapsuuteen.
"Noin 10-vuotiaana olin yksin miesten puolella, kun saunottaja tuli sanomaan, että naisten puolelta kehotettiin pesemään minut. Yritin selittää, ettei minulla ole ketään tuttua siellä, joka tilaisi pesun. Saunottaja piti kuitenkin tahtonsa ja pesi minut perusteellisesti. En saanut koskaan tietää, mikä väärinkäsitys tai erhe oli tapahtunut", nimimerkki Risto Tuirasta muistelee Kalevan verkkosivuilla.
Oulussa ei ole pitkään aikaan ollut perinteistä yleistä saunaa. Nyt Oulun Rantasaunaseura puuhaa Oulujoen rantaan Tuiraan yleistä saunaa, jonka on määrä valmistua vuonna 2015. Suunnitteilla on kolme puulämmitteistä saunaa, takkahuone ja kahvila. Saunahankkeen tiellä on enää kaupungin päätös tontista.
"Tavoitteena on saada aikaan paikka, jossa jokainen voisi olla kuin kotonaan. Emme halua rakentaa hallimaista yleissaunaa", kertoo seuran puheenjohtaja Sipi Hintsanen.
Oulussa oli vielä 1900-luvun alussa parikymmentä yleistä saunaa. Saunakulttuuri hiipui hiljalleen pois, kun elintaso kasvoi ja uusiin asuntoihin rakennettiin yksityisiä saunoja.
Viimeisenä Oulussa, ja pitkään ainoana, sinnitteli Toivoniemen sauna aina 1980-luvun loppupuolelle.
Toivoniemen saunan avautuessa vuonna 1956 kaupungissa oli kymmenisen kilpailevaa yleistä saunaa. Kävijöitä riitti jonkin verran. 1970-luvun alussa toiseksi viimeinen yleinen sauna, Koskihovin sauna, sulki ovensa.
Seitsemän kerrostalon entisessä huoltorakennuksessa toimineen Toivoniemen saunan viimeinen ylläpitäjä Liisa Kukkonen lämmitti kiukaat, hoiti kassaa, saunotti asiakkaita, siivosi ja kuunteli kävijöiden huolia ja iloja. Kerran viikossa saunassa tarjottiin kuppaushoitoja.
Viimeinen Kalevan lehtijuttu saunasta on vuodelta 1986. Tuolloin lehdessä uumoiltiin saunan sulkemista, sillä monet uskolliset eläkeläiskävijät olivat kadonneet palvelutalojen ja uimahallien saunoihin.
Tällä hetkellä saunakulttuuri on Suomessa kasvussa. Helsingissä avattiin juuri kulttuurisauna, ja Tampereen vanha Rajaportin sauna vetää väkeä.
Kenties yleinen saunominen muuttuu kadonneesta kansanperinteestä osaksi kaupunkikulttuuria myös Oulussa.
Artikkelin lähde Kaleva