Sotalaiva kiinnosti kansaa

Aki Harju
Maiju Torvinen kuvat
Kaleva
Oulu Kylmä tuuli ja tihkusade eivät häirinneet veneilystä kiinnostuneita oululaisia lauantaina. Toppilansaaren laiturialueella järjestetyillä meripäivillä riitti kävijöitä aamusta iltaan.
Laituriin oli ankkuroitu toistakymmentä alusta, joihin yleisö sai tutustua vapaasti. Paikalla oli sekä perinteisiä kaljaaseja että modernimpia aluksia.
Vaikuttavimmalta näytti Puolustusvoimien ohjusvene Raahe. Lähes 50-metrinen Raahe oli myös yksi suosituimmista vierailukohteista. Aluksen ensimmäinen upseeri Herman Helminen sai vastailla kiivaaseen tahtiin kysymyksiin veneen syväyksestä ja huippunopeudesta.
"Aluksen huippunopeus on yli kolmekymmentä solmua. Miehistössä on yhteensä 24 henkeä. Heistä viisi on varusmiehiä. Nyt mukana ei tosin ole kuin yksi varusmies, mutta hän on erittäin tärkeä henkilö eli kokki."
Pintatorjuntatehtäviin tarkoitettu ohjusvene on sota-alus, joten sen oleskelutilat eivät ole kovin mukavat. Edes aluksen päälliköllä ei ole omaa hyttiä, vaan majoitustilat ovat yhteiset. Pesutiloja on riittävästi, mutta sauna aluksesta puuttuu.
Alus on tehty Itämeren oloihin, joten sen syväys on vain 1,5 metriä. Venettä voi siten ohjastaa hyvin matalissa vesissä.
"Veneessä ei ole potkureita eikä peräsimiä. Ne on korvattu eräänlaisilla vesijeteillä", Helminen kertoo.
Vuonna 1991 rakennettu laiva on vastikään peruskorjattu. Uudistettu ohjaamo on täynnä mittareita ja näyttöjä. Vanhasta ohjaamosta on jäljellä vain puinen ruori. Siihen ei tosin tarvitse kovin usein tarttua, sillä normaalisti vene seilaa automaattiohjauksella.
Perinteisempää merenkulkua Toppilassa edusti kalajokelainen kaljaasi Ansio. Puinen purjealus rakennettiin talkoilla EU-rahoituksen turvin. Ansion esikuvana on Kalajoella vuonna 1891 rakennettu samanniminen alus. Suunnittelussa käytettiin alkuperäisen Ansion linjapiirustuksia ja yhtä valokuvaa.
Ansion miehistö koostuu veneen rakentaneen Plassin kyläyhdistyksen jäsenistä. Puheenjohtaja Jorma Untisen mukaan laivalla on ehditty tehdä tänä kesänä jo toistakymmentä tilauspurjehdusta.
Kaksimastoisen puulaivan kajuutassa on majoitustilat 14 hengelle. Generaattori tuottaa sähköä keittiökoneisiin ja ilmalämpöpumppuun, joka hoitaa lämmityksen tai viilennyksen.
Tihkusateessa tehtiin toki muutakin kuin ihasteltiin veneitä. Suojaa sateelta saattoi hakea esittelypisteistä, joissa tutustuttiin muun muassa meripelastustoimintaan. Iltapäivällä purjehdittiin kilpaa kahdessa sarjassa. Nosturi vei halukkaat yläilmoihin katsomaan kaupunkia lintuperspektiivistä.
Tornion meripelastajat olivat ajaneet veneensä samaan riviin muiden pelastusalusten kanssa. Aluksen päällikön Riku Hyttisen mukaan matka Torniosta Toppilaan kesti kolme tuntia.
Pelastusveneissäkin riitti kävijöitä. Siten meripelastajat saivat omaa viestiään kuuluviin.
"Veneilykauteen täytyy varautua. Vesille lähtiessä pitää tarkistaa, että vene on kunnossa ja turvalaitteet ovat mukana. Vahingot johtuvat usein omasta huolimattomuudesta."



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva