Artikkelin lähde Kaleva
Anssi Juntto
Oulu Kun länsiafrikkalaisesta Togosta kotoisin oleva Kangni Tomety kävi taannoin Oulun yliopistolla soittamassa rumpua ja laulamassa, yliopiston väki ihmetteli, miten esitys kuului kaikkialle niin hyvin ilman mikrofonia ja äänentoistolaitteistoa.
"Rumpu on itse kaiutin", Tomety, 46, sanoo ja demonstroi puhumalla päin kookkaan djembe-rummun vuohennahkaista kalvoa. Toden totta, puhe saa kalvon värisemään, ja sanat kumisevat pikarin muotoisen rungon kautta entistä voimakkaampina.
Rumpuja onkin alun perin käytetty viestimiseen. Afrikan kenties ensimmäinen radio on ollut lehmänkelloa muistuttava gakokoé, jolla on vielä nykypäivänäkin tärkeä rooli sähköttömissä kylissä. Kun soitinta kilkatetaan puukapulalla kylän keskusaukiolla, asukkaat tietävät tulla kuulemaan tärkeitä uutisia tai muita ajankohtaisia tiedotuksia.
Tometyn kotikonnuilla rummun soittaminen on osa kulttuuria. Kun ihmiset kokoontuvat, heillä on usein omat rummut mukanaan. Rumpuja soitetaan isolla porukalla, ja lyömäsoittimia on paljon muitakin kuin djembe.
"Sanotaan, että rumpu on elävä. Jos joku antaa sinulle rummun, hän antaa sinulle elämän. Jos kotona on rumpu, se tuo onnea", hän selvittää.
Afrikassa myös luonnonparantajat käyttävät rumpua. Tometyä harmittaa, että Suomessakin jotkut luonnonparantajiksi itseään kutsuvat henkilöt ovat ottaneet lähinnä turisteille tarkoitetun djemben henkiparannuksen välineeksi.
"He ovat nähneet jonkun tv-ohjelman ja yrittävät matkia afrikkalaista kulttuuria. Jos joku haluaa tietää enemmän aidosta afrikkalaisesta kulttuurista, voi ottaa minuun yhteyttä", hän toteaa.
"Afrikassa todelliset luonnonparantajat pystyvät parantamaan sellaisia sairauksia, joita sairaalassa ei pystytä parantamaan. He esimerkiksi tietävät oikean yrtin käärmeen puremaan."
Vaikka Tomety on asunut Suomessa 20 vuotta, eivät rummut ole päässeet unohtumaan.
Tomety pyörittää Oulussa omaa kauppaa ja maahantuontiyritystä Africa Queenia, jonka valikoimassa on muun muassa erilaisia lyömäsoittimia Togosta ja sen naapurimaista Ghanasta ja Burkina Fasosta.
Oulusta Tomety on löytänyt itselleen uusia soittokavereita, joille hän on opettanut uusia rytmejä ja rummuttamisen kulttuurisia merkityksiä.
Kaverusten kokoonpano on esiintynyt muun muassa monikulttuurikeskus Villa Victorissa. Toisinaan rummut kumisevat Africa Queenin edustalla Torikadulla.
Suomessa asuessaan Tomety on vieraillut Togossa parhaimmillaan monta kertaa vuodessa, mutta viimeiseen puoleen vuoteen hän ei ole maan epävakaan poliittisen tilanteen takia reissuun lähtenyt.
Tomety seuraa Togon asioita ennen kaikkea radion välityksellä. Sikäläiseen tapaan radio on päällä melkein koko ajan. Radio on togolaisille huomattavasti merkittävämpi tiedonvälittäjä kuin sanomalehti.
"Täällä Suomessa jaetaan lehtiä joka paikassa, mutta ei Togossa. Radio on siellä niin tärkeä, koska 50-60 prosenttia ihmisistä ei ole käynyt koulua eikä osaa lukea. Radioissa taas puhutaan paikallisia kieliä", Tomety kertoo.
Artikkelin lähde Kaleva