Artikkelin lähde Kaleva
Eero Marttinen
Kajaani Puolangalta lähtöisin oleva ja Helsingissä asuva filosofian maisteri Ritva Ylönen on valmistellut nelisen vuotta Kalle Päätalo -aiheista väitöskirjaansa. Väitös pidetään 1. marraskuuta ja hänestä tulee näin ensimmäinen "Päätalo-tohtori".
Ylönen itse sanoo, että hän olisi halunnut väitöspäiväksi 11.11. 2013, jolloin tulee kuluneeksi päivälleen 55 vuotta siitä, kun Päätalo sai valmiina käsiinsä esikoisteoksensa Ihmisiä telineillä.
Ylösen väitöskirjan nimi on Tervaksinen toteemi - Kalle Päätalon Iijoki-sarjan vastaanotto ja vaikutus.
Sarjan vastaanoton ja vaikutuksen lisäksi siinä kuvataan myös sarjasta käytyä julkista keskustelua. Tutkimusaineisto koostuu pääosin sarjan ilmestymisajan kritiikeistä, lehtihaastatteluista, artikkeleista ja Päätalolle tulleista lukijakirjeistä.
Aineistosta kartoitetaan kriitikkojen ja lukijoiden eri yhteyksissä ja eri vuosikymmenillä sarjalle antamia merkityksiä ja arvottamistapoja sekä analysoidaan niin lukija- kuin kriitikkovastaanotossa ja vaikutuksessa 1970-, 1980- ja 1990-luvulla tapahtuneita muutoksia ja eroja syineen ja seurauksineen.
On sanottu, että Kalle Päätalo oli lukijoiden rakastama, mutta kriitikoiden vähättelemä. Näin olikin, etenkin alussa.
"Vuosikymmenten aikana kritiikin normit väljentyivät, kirjallisuuskäsitykset muuttuivat, arvot kirjallisuudessa monipuolistuivat ja odotustaso pirstaloitui. Se auttoi kriitikoiden ja lukijoiden odotustasojen lähentymistä. Osatekijä oli tietysti myös se, että ulkokirjallistenkaan ansioiden takia Päätaloa ja Iijoki-sarjaa ei voitu sivuuttaa."
Ritva Ylönen on liki samanlainen ahertaja kuin tutkimuskohteensa Kalle Päätalo. Hän innostui opiskelemaan vasta viisikymppisenä: suoritti työn ohessa ensin ylioppilastutkinnon ja sen jälkeen filosofian maisterin tutkinnon Helsingin yliopistossa.
Ja perään vielä jatko-opintojen vaatimat syventävät opinnot kotimaisessa kirjallisuudessa.
Oman kertomansa mukaan hän tiesi jo yliopisto-opintojen alkaessa, että gradu ja mahdolliset muut tutkielmat tulisivat liittymään jollain lailla Kalle Päätaloon ja hänen tuotantoonsa. Lisäsinetiksi aikomukselle tuli vuonna 1998 tieto, että Päätalo oli lahjoittanut laajan arkistonsa tutkimuskäyttöön.
Gradussaan Kuin kuvastimessa Ylönen kuvasi Kalle Päätalon Iijoki-sarjan lukukokemusta suuren muuton sukupolven identiteetin rakentajana ja uusintajana ja sivuainetutkielmassaan Todellisuuden vanki kritiikin kahleissa hän tarkasteli kriitikko- ja lukijavastaanottoa ristikkäin.
Tutkielmat ovat Ylösen mukaan toimineet hyvänä perustana väitöskirjatyölle.
Ritva Ylönen muutti parikymppisenä Puolangalta Helsinkiin. Hänkin kuuluu siis suuren muuton sukupolveen.
Kirjastosta löytynyt Koillismaa-sarjan Selkosen kansaa tuntui lottovoitolta: tuttu murre ja tutunoloiset ihmiset lievensivät koti-ikävää. Tästä alkoi pitkä taival Päätalon seurassa. Ylönen on lukenut 26-osaisen Iijoki-sarjan moneen kertaan.
"Yhteen aikaan osasin sen melkein ulkoa. Päätalon teoksia en kuitenkaan enää lukemalla lue."
Artikkelin lähde Kaleva