Artikkelin lähde Kaleva
Anssi Juntto
Oulu Kirjailija Ari Paulow kiihdyttää sähkönsinisen Mondeonsa Kasarmintietä pohjoiseen. Taidemuseon jälkeen Paulow kääntyy oikealle Nahkatehtaankadulle ja jatkaa Tulliväylää pitkin kohti Puolivälinkankaan laidalla sijaitsevaa Yläsiirtolaksi kutsuttua puutaloaluetta.
Autoilijana voisi ihan yhtä hyvin olla yksityisetsivä Jesse Hackman.
Paulowin uudessa Väärä nainen -dekkarissa Hackman asuu edelleen Ainolan portissa ja ajaa samanlaisella autolla kuin kempeleläiskirjailijakin.
Yläsiirtola taas on keskeinen tapahtumapaikka.
"Olen sen verran nurkkapatriootti, että kun kirjoja luetaan muuallakin Suomessa, haluan esitellä niissä eri paikkoja Oulusta - ja ihan todellisina", Paulow toteaa ratin takaa.
Ensi viikolla julkaistavassa Väärä nainen -uutuudessa Paulow on tosin käyttänyt taiteellista vapautta ja loihtinut yhdestä Yläsiirtolan idyllisestä puutalosta paikallisten taparikollisten rähjäisen kotipaikan.
"Voikohan talon omistaja haastaa oikeuteen, jos taloa on kuvailtu liian tarkasti", kirjailija pohtii pysäköidessään autoaan entisen Puolukkatien, uuden Oulun nimistömuutosten myötä Puolukkakujaksi nimetyn tienpätkän päähän.
Useimmat tapahtumapaikat ovat Paulowille tuttuja hänen omien kokemustensa kautta.
Kätketyksi paratiisiksi ylistämässään Yläsiirtolassa Paulow olisi tuskin koskaan käynytkään, ellei hänen edesmennyt muusikkoystävänsä Hannu Karjalainen olisi asunut siellä.
Kun Paulowin Itämaista rakkautta -dekkari julkaistiin neljä vuotta sitten, hän ehti jo jättää hyvästit Hackmanille ja dekkareille.
Välissä Paulow naputteli islamistista yhteiskuntaa ja islamistien maailmanvalloitusdogmeja kritisoineen Khilafa! Valtakunta -dystopian ja Surmankarin vangit -nuorisoromaanin.
Edellinen jakoi vahvasti niin kriitikoiden kuin lukijoidenkin mielipiteet eikä ollut sellainen bestseller kuin odotettiin.
Jälkimmäinen sen sijaan upposi kohderyhmään niin hyvin, että sille on luvassa jatkoa.
Kun kustantaja houkutteli Paulowia jatkamaan Hackmanin tarinaa ainakin vielä yhden dekkarin verran, oli ratkaisu lopulta helppo - ja turvallinen. Onhan Paulowin dekkareilla jo vakiintunut lukijakunta.
Jos aiempien Hackman-tarinoiden pohjana on ollut oikeasti jossain päin Suomea tapahtuneita rikoksia, on Väärän naisen vyyhti puhtaasti fiktiivinen.
Tapahtumat saavat alkunsa marraskuussa 2011, kun naamioituneet miehet kaappaavat yhteisellä vaalikiertueella olevat presidenttiehdokkaat Stockmannin parkkitalossa Oulussa.
Kuinka ollakaan, myös Hackmanin avovaimo Tuulia Kinnas joutuu vahingossa siepatuksi.
Oulusta tapahtumat levittäytyvät ainakin Kemiin, Helsinkiin, Inkooseen ja jopa Afganistaniin.
Oulun seudun paikoista erityisen isossa roolissa on Virpiniemen merivartioasema. Paulow kävi pariinkin otteeseen Virpiniemessä katsomassa paikkoja ja tutustumassa veneisiin.
Hänen oppaanaan ollut kapteeniluutnantti Markku Kohonen esiintyy kirjassa omalla nimellään. Kohonen on lukenut käsikirjoituksen ja antanut hahmolleen siunauksen.
Muutenkin Paulow on tehnyt uuden kirjan tiimoilta aiempaa enemmän taustatyötä.
Hän on muun muassa keskustellut Keskusrikospoliisin kanssa, miten vastaavassa koko kansakunnan turvallisuutta uhkaavassa tilanteessa todellisuudessa toimittaisiin.
Se, että edellisestä Hackman-dekkarista on vierähtänyt aikaa, näkyy myös Hackmanin hahmossa. Yksityisetsivä on nyt hieman yli 40-vuotias ja asuu avoliitossa aiemmassa kirjassa tapaamansa naisen kanssa.
"Tämä alkaa niin vakavalla draamalla, että Hackman ei jouda istumaan baareissa niin kuin aiemmin. Reijomäkimäinen kapakkahuumori on poissa", Paulow paljastaa.
Kovasti Heinäpään Oluttuvan mieleen tuova Pub Liverpool sentään vilahtaa tekstissä.
Rakenteellisesti suurin muutos on se, että Väärä nainen on kirjoitettu Khilafan tavoin kolmannessa persoonassa.
"Huomasin, että kolmas persoona on kirjailijalle kirjoitusteknisesti helpompi. Varsinkin, jos on vähänkin monimutkaisempi juoni. Ensimmäisessä persoonassa on hyvin vaikeaa rakentaa tarina, kun ei pysty välillä seuraamaan eri osapuolien tekemisiä ja ajatuksia", Paulow perustelee.
Yläsiirtola-vierailun jälkeen Paulow kaartaa Makasiinikadun kautta Ainolan portin taakse parkkipaikalle, johon Hackmanin asunnostakin on näkyvyys.
Vaikka Paulow puhuu kirjastaan ja kannattajakunnastaan itsevarmasti, tunnustaa hän odottavansa jännityksellä, miten lukijat ottavat muutokset vastaan.
Kiinnostusta tuntuu ainakin olevan, sillä Oulun kirjastoissa on tehty enemmän ennakkovarauksia Väärästä naisesta kuin aiemmista Hackmaneista.
Artikkelin lähde Kaleva