Artikkelin lähde Kaleva
Merja Aakko
Mimmi Pentikäinen kuvat
Muutama päivä sitten oli aika tavallinen ukonilma. Kiiminkiläismies näki sään kuitenkin uusin silmin, katsellen myräkkää viiden metrin korkeuteen asennetussa majassa puiden runkojen keskellä:
"Oli hienoa seurata, kun rankkasade rikkoi joen pinnan. Yhtäkkiä aurinko alkoi paistaa synkkien pilvien välistä ja syntyi huikeita näkymiä - kuin joki olisi liekehtinyt."
Sateelta suojasi vasta hankittu pieni Kiimingissä kehitetty Olokolo-rakennus. Ero tavallisiin puumajoihin paljastuu ensi silmäyksellä. Olokolo on modernia muotoilua ja tehty koivuvanerista ja polykarbonaatista.
Se on Ilmari Mäenpään suunnittelema valmisrakennus, jota on valmistettu Lempäälässä ja Turussa vuoden ajan.
Kiiminkiläinen Ilmari Mäenpää on varsinaiselta ammatiltaan säveltäjä.
Idea rakennuksesta syntyi monen aistin yhdistyessä.
"Olin nähnyt unen, jossa leijuin kotitaloni yläpuolella. Se oli alkusysäys sille, että aloin etsiä tapaa leijua toisinkin päin - kuin lapsi, maassa tai veden päällä maaten."
Ilmari Mäenpää piirsi majasta luonnoksen ja teki ystävänsä kanssa siitä pienoismallin. Mutta kun hän ehdotti sen valmistusta yrityshautomolle, vastaukseksi tuli hämmentynyttä naurua.
Kului pari vuotta, kunnes Mäenpää puolukkametsässä vaeltaessaan tajusi, että Olokolossa olisi olennaista läpinäkyvyys ja päätti toteuttaa osan seinistä pleksistä.
Uuteen suunnitelmaan uskoivat muutkin. Mäenpää sai Ely-keskukselta tuotekehitysrahan, ja ensimmäinen Olokolon mallikappale valmistui vuonna 2011. Kun siitä tehtiin lehtijuttu, suunnittelijaan ottivat yhteyttä niin asuntomessut kuin innostunut sijoittajakin.
Nyt Olokolon ympärille on syntynyt yritys, joka myy rakennusta eri versioina.
Kiimingissä Olokolo maastoutuu hyvin puiden runkojen keskelle, viiden metrin korkeuteen.
Kiinnitysmekanismeista haettiin aluksi mallia ruotsalaisen puuhotellin sivuilta. Lopulta tilaaja päätyi kuitenkin tukemaan rakennuksen alta päin ja valmistaa sitä varten puiden runkoihin rautaiset pannat, joita voidaan säätää, kun puut kasvavat. Tukipuiksi valittiin neljä vankkaa mäntyä, ja 750 kiloa painavan rakennuksen osat nostettiin ylös vinssien avulla ja koottiin puussa.
Vaikutelma majassa on yhtaikaa vakaa ja villi, sillä rakennuksen neljä tukipuuta huojuvat vähemmän kuin ympäristön puut.
"Joskus tuntuu kovalla tuulella vähän samalta kuin vierestä juna lähtisi."
Jo rantaan saapuminen rentouttaa. Polku pihasta on metsäorvokkien, kurjenpolvien ja mesimarjojen reunustama, ja perillä pääsee piiloon, josta voi esteettä tarkkailla joen tapahtumia.
Perhe istuu Olokolossa toisinaan iltaa vieraiden kanssa, ja on majassa jo majoitettu yövieraitakin.
Olokolon äänimaailmaa voi säätää, sillä pyöreä ulkoikkuna on avattava.
"Kun kosken puoleista ikkunaa raottaa auki, se päästää sisään kosken kohinan. Tulva-aikaan Olokolon sisällä kuului vaikuttava jylinä", omistaja kertoo.
Kauas katsominen on olennainen osa Olokolon filosofiaa, Ilmari Mäenpää sanoo.
"Arkena katsomme paljon
80 senttimetrin päähän näytölle, tai korkeintaan muutaman metrin päähän. Kauas katsomisessa on meditaation mahdollisuus. Se rentouttaa ja voimauttaa."
Artikkelin lähde Kaleva