Nousuun pitkän kaavan kautta

Niina Koskela Kaleva
Liminka Liminganlahden luontokeskus näyttää nykyisin hyvin erilaiselta kuin joitain vuosia sitten. Pian päättyvällä EU:n ohjelmakaudella 2007-2013 luontokeskus sai yhteensä neljään eri hankkeeseen rahoitusta EU:lta. Hankkeiden budjetit ovat olleet yhteensä lähes neljä miljoonaa euroa.
"Luulen, että parannukset olisivat jääneet tekemättä ilman EU:n tukea. Siitä on ollut suuri apu", luontokeskuksen hoitaja Olli Help sanoo.
Ihan pienestä ja lyhytkestoisesta prosessista ei ole ollut kyse. Projektipäällikkönä työskennellyt Metsähallituksen Jouni Kosonen muistaa matkalta monta mutkaa.
"Kun luontokeskus aikoinaan rakennettiin, siihen ei uskottu. Toiminta-ajatus oli edellisellä hankkeella jäänyt vähän vaillinaiseksi. Ei oltu ajateltu, mikä toimisi. Se on vaatinut erilaisia taustaselvityksiä ja markkinointihankkeita. Jossain vaiheessa luontokeskusta on yritetty kaupata myös yksityiselle."
Metsähallitus lähti tukemaan luontokeskuksen toimintaa, koska näki alueen suojeluarvon.
"Ensimmäiset selvitykset tehtiin vain muutama vuosi sen jälkeen, kun luontokeskus avattiin vuonna 1998. Asian kypsyttely on ollut hankalaa", Kosonen sanoo.
Ihan helppoa ei ole ollut myöskään rahoituksen anominen. Maaseuturahaston rahoittamiin hankkeisiin edellytetään hyvin yksityiskohtaisia suunnitelmia siitä, miten hanke aiotaan toteuttaa.
"Kukaan ei mielellään lähde tekemään niin tarkkoja suunnitelmia. Ne ovat kyllä ihan vihonviimeisiä. EAKR-hankkeissa kiinteistöistä tehdään normaalit kustannuslaskelmat."
Ongelmia ilmeni myös hankkeiden käynnistyttyä. Kun rahoitus oli selvä ja suunnittelukokouksia pidetty, huomattiin, ettei laajempi luontokeskus sopisi omalle tontilleen.
"Luultiin, että viereinen palsta on kunnan omistama, mutta eihän se ollutkaan. Asiasta saatiin kuitenkin sovittua."
Toinen takapakki koettiin, kun raju talvimyrsky iski niin, että vesi nousi Oulussa noin 170 senttiä tavallista korkeammalle.
"Vesi työntyi rakennustyömaalle. Noin 20 senttiä jäi varaa. Jos vesi olisi noussut vielä enemmän, lattiat olisivat kastuneet. Rekka kaatui kyljelleen pellolle, ja työmiehillä tuli kiire siirtää autot parkkipaikalta turvaan. Myös lintutorni kaatui siinä myräkässä."
Liminganlahden luontokeskus on hyvä esimerkki siitä, mitä EU:n tukirahoilla parhaimmillaan voi saada aikaan: toiminta ei ole pysähtynyt siihen, kun tuet ovat lakanneet.
Luontokeskus ei ole aiemmin ollut ympärivuotisesti auki. Kävijälaskuri näytti ennen EU-hankkeita parhaimmillaan 25 000 kävijää vuodessa.
Viime vuonna luontokeskuksessa vieraili 48 000 kävijää, vaikka uudistuneen keskuksen ovet avattiin vasta huhtikuun lopussa. Tänä vuonna kävijöitä on ollut jo kesäkuun alkuun mennessä 30 000. Huhti-toukokuun aikana paikalla on vieraillut 130 ryhmää.
"Olemme pystyneet kasvattamaan tapahtumia isommiksi, koska olemme saaneet lisää toimitilaa. Eikä uudistuksista ole hyötynyt pelkästään Liminganlahden luontokeskus. Tämä on lisännyt ylipäätään matkailua Limingan suunnalla", Help sanoo.

Artikkelin lähde Kaleva