Artikkelin lähde Kaleva
Kari Sankala
Teija Soini kuvat
Kaleva
Oulu Oravanmarja, ketunleipä, karhunputki, kotkansiipi, hiirenvirna, kissankäpälä, rölli ja sylkikaskas.
Seitsemän ensimmäistä ovat kaikki mielikuvituksen liikkeelle panevia kasveja - röllikin, joka on pienellä ärrällä kirjoitettuna pehmeä heinä.
Sylkikaskas on hyönteinen. Sen toukka suojaa itsensä kasvissa pedoilta sylkeä muistuttavalla limalla.
Näin toukka saa rauhassa kehittyä kaskaaksi vaikka siankärsämön varressa.
Tämäkin tuli selväksi.
Sunnuntaina järjestettiin eri puolilla Oulun seutua luontoretkiä. Samalla saattoi kuulla paikallishistoriaa.
Näin tapahtui ainakin Kiimingin Koitelissa, jossa kolmisenkymmentä henkilöä osallistui iltapäivällä Kiiminkien luonnonsuojeluyhdistyksen ja Kiiminki-seuran yhdessä järjestämälle retkelle.
Retket järjestettiin pohjoismaisen luonnonkukkien päivän merkeissä, jota on vietetty muualla Pohjolassa 25 kertaa.
Suomessa päivä on noteerattu vuodesta 2003 ja Kiimingissäkin 2004 alkaen.
Kiimingin Koitelin lisäksi vastaavat retket järjestettiin Limingassa Puodinmäentien ja Hahtikarin luontopoluilla.
Haukiputaalla käytiin Rivinnokassa tutustumassa maankohoamisrannikon metsiin ja rantaniittyihin.
Oulussa kohteena olivat Hietasaaren ranta ja Sorsasaari. Toiselle retkelle Oulussa saattoi osallistua Rajahaudan venesatamassa, josta mentiin Letonniemeen. Eri puolilla maata vastaavia retkiä järjestettiin noin sata.
Koitelissa Esteri Ohenoja kertoi alueelta listatun 210 eri kasvilajia.
"Kun saarta on kehitetty, luonto on kärsinyt. Tännekin toivotaan kansanpaljoutta, rahaa ja viihtyvyyttä."
Niinpä Koitelinkoskien Sahansaaressa esiintyviä huomaamattomia kasviharvinaisuuksia noidanlukkoja ei sitkeästä etsinnästä huolimatta enää onnistuttu löytämään.
"Kasvi tykkää tallaamisesta. Nyt kuitenkin on rakennettu kulkutiet laudoista, jolloin ympäristö reitin vierellä on päässyt rehevöitymään ja noidanlukkojen elinolot ovat kaventuneet", Esteri Ohenoja kertoi.
Koitelinkoskien kalliot ovat kaksi miljardia vuotta vanhoja jäänteitä paikalla olleen tulivuoren purkauksesta, tiesi toisena oppaana toiminut Juha Viramo.
"Jääkauden jälkeen merenranta oli Koitelissa noin 5 000 vuotta sitten. Tässä menee 50 metrin korkeuskäyrä", Viramo kertoi.
"Kiimingin korkein paikka on Hannuksessa Rukavaara. Se nousee 70 metriä merenpinnan yläpuolelle."
Koitelissa on toiminut aikoinaan myös saha. Siitä kertoo nimistössä Sahansaari.
Vuosina 1783-1913 saaressa toimi kaksiraaminen vesisaha. Ensi alkuun sahalla sahattiin lankkuja 600 tukin vuosivauhdilla.
Kehityksen mennessä eteenpäin tukkeja sahattiin jo 20 000 kappaletta vuodessa. Sahat siirrettiin Oulunsalon Varjakkaan.
Artikkelin lähde Kaleva