Ikkuna martinniemeläisyyteen

Riikka Tuomivaara Kaleva
Martinniemi Kurtinhaudan Ukkolanrannasta avautuu merelle komea maisema, johon on tiistaiyönä ilmestynyt suuri puinen m-kirjain.
Kirjaimen taustalla on sama työryhmä, joka on toukokuun lopussa pystyttänyt Kurtinhaudan metsiin yli kahden kilometrin pituisen luonto- ja kulttuuripolun.
Polun avajaisia vietetään lauantaina viidettä kertaa järjestettävän Maakinen Martinniemi -piknikin yhteydessä.
Reitin varrelle pystytetyt kymmenen taulua sisältävät tietoa metsäluonnosta, historiallisia tarinoita Martinniemestä sekä otteita kirjailija Joni Skiftesvikin teoksista ja muusikko Jukka Takalon kappaleista.
Polun projektivastaava Jyrki Mäen mukaan luonto ja kulttuuri oli helppo yhdistää, sillä Martinniemessä ne kulkevat käsi kädessä. Kotikunnan maisemat ovat vahvasti läsnä Skiftesvikin teoksissa ja Takalon lauluissa.
"Monet Jonin kirjoja lukeneet ja kappaleitani kuunnelleet ovat kyselleet tapahtumapaikkojen tarkkaa sijaintia. Kirjojen ja laulujen maisemissa halutaan kulkea ja ottaa kuvia", muusikko Jukka Takalo kertoo.
Luonto- ja kulttuuripolun idean takana on niin sanottu metsätaistelu, jota Martinniemessä on käyty useaan otteeseen 80-luvulta asti.
Taiteilijat, joille Martinniemi on pitkään toiminut inspiraation lähteenä, haluavat suojella paikallista kulttuurihistoriaa.
"Metsä on uhattu monesti myydä isokenkäisille tonteiksi. Polun avulla haluamme luoda ikkunan martinniemeläisyyteen, jonka kautta muutkin voisivat ymmärtää maisemien arvon", Skiftesvik kuvailee.
Kirjailijan mukaan Ukkolanranta on maisemallisesti ainutlaatuinen. Merenrannan dyynien takana siintää rannaton horisontti, joka on Oulussa harvinainen näky.
"Olen käyttänyt maisemaa kirjoissani vaistonvaraisesti. Teoksistani tehtyjä tutkimuksia lukiessa yllätyin itsekin, miten suuri vaikutus kotipaikkakunnalla on."
Polkuprojektia Skiftesvik kuvailee täysin omaehtoiseksi kulttuurityöksi. Kyläläisistä koostuvan työryhmän lisäksi ainoa mukana oleva virallinen taho on Martinniemen kyläyhdistys.
Martinniemen kulttuuria on muokannut vahvasti sen tausta teollisuuspaikkakuntana. Saha toimi suurimpana työllistäjänä ja sahan lastaussatama, jossa kulki parhaimmillaan yli 200 laivaa vuodessa, toi väkeä ja vaikutteita vierailta mailta.
Myös vankileirin venäläiset olivat tuttu näky Ukkolanrannan metsissä.
"Eräs sotavanki oli kuvanveistäjä ja äitini antoi hänelle usein leipää. Kiitoksena mies antoi hänelle kipsistä tehdyn omakuvansa", Skiftesvik muistelee.
"Kylälle syntyi monikulttuurinen ja avoin tunnelma, joka heijastuu nykypäivään. Erilaisiin ihmisiin ja ajatuksiin on totuttu", lisää Liisa Takalo Martinniemen kyläyhdistyksestä.
Maakinen Martinniemi -tapahtuman yhteydessä polulle pystytetään kuvataidemetsä, josta löytyy Helena Kaikkosen, Päivä Säävälän, Katja Iljanan, Hanna Holopaisen, Jaana Kokon, Mika Kolehmaisen, Jyrki Mäen ja Hannu Gummeruksen teoksia.
Kulttuuripolun oppaana toimii tutkija ja työryhmän jäsen Satu Koho, joka on kirjoittanut väitöskirjansa Skiftesvikin teoksien maantieteellisestä asemasta.
Tapahtuman jälkeen taulut jätetään polulle yleiseen käyttöön. Reitin kulkeminen kestää noin puolitoista tuntia.

Artikkelin lähde Kaleva