Taloushuolet varjostavat soittoa

Anssi Juntto
Haapavesi Irlantilaista musiikkia soittava Korkkijalka oli yksi ensimmäisen Haapavesi Folk -festivaalin pääesiintyjiä kesällä 1989. Korkkijalan ja Haapavesi Folkin yhteinen taival alkoi kuitenkin oikeastaan jo vuotta aiemmin.
Festivaalin isähahmo ja taiteellisen ryhmän jäsen Timo Hannula nimeää Korkkijalan koko tapahtuman aluksi ja juureksi.
"Korkkijalan tyypit plus Speed Limitin banjonsoittaja Janne Viksten olivat ensimmäisten folk-kurssien opettajat", Hannula toteaa.
"Muistan hyvin, kun Korkkijalka oli keikalla Ylivieskassa alkutalvesta 1988. Kävimme Käännän Urpon kanssa heitä kuuntelemassa, ja silloin kysyin, tulisivatko he Haapavedelle pitämään kesäkursseja."
Sittemmin folk-kurssit ovat olleet olennainen osa koko Haapavesi Folk -festivaalia. Vuosien varrella opettajina on ollut lukuisia niin kotimaisia kuin ulkomaisiakin huippumuusikoita ja -laulajia, jotka ovat kurssiviikon päätteeksi myös esiintyneet festivaalilla.
Järjestyksessään 25. festivaalin kunniaksi Hannula ja taiteellisen ryhmän toinen jäsen Hanna-Mari Ahola ovat koonneet ohjelmistoon niin uutta kuin vanhaakin.
Korkkijalan ohella ihan ensimmäiseltä festivaalilta on mukana bluegrass-kokoonpano Speed Limit, joka on tunnettu välillä myös nimellä Intergalactic Bluegrass Messengers.
"Myös Maria Kalaniemi ja Timo Alakotila ovat olleet meillä monta kertaa. Myös MeNaisista melkein jokainen on käynyt opettamassa laulua", Ahola kertoo.
"Samoin paikalliset ja Haapaveden kamariorkesteri ovat olleet toisesta festivaalista lähtien", Hannula jatkaa.
Vuosien varrella Haapavesi Folkin sisällöllisissä päälinjoissa ei ole tapahtunut suurempia muutoksia. Bluegrass ja irlantilainen musiikki ovat soineet alusta asti, aasialaista musiikkia ja kurkkulaulua on niitäkin kuultu jo toistakymmentä vuotta.
"Onko se sitten henkistä laiskuutta, että tuohon ei ole keksinyt mitään muuta. Minusta voi hyvin puolustautua sillä, että aina tulee joku uusi bändi ja uusi kulttuuri", Hannula pohtii.
"Mitä muuta uutta sitä voisi olla? Tietysti voisi rakentaa festivaalibändejä. Monilla festivaaleillahan pannaan vaikka amerikkalaiset ja kurkkulaulajat pitämään yhdessä tunnin konsertti. Sellaista emme ole juurikaan tehneet."
Tämän vuoden festivaalilla uutta on Kreetan musiikkia ja kreetalaista kulttuuria esittelevä Stelios Petrakis Cretan Quartet. Samoin kotimaisten esiintyjien joukossa on lukuisia mielenkiintoisia tuoreita nimiä, jotka poikkeavat festivaalin suurista linjoista.
"Siellä on mahdottoman intresantteja omannäköisiä ryhmiä, kuten Verigreippi ja Väinö Tuonela & Kerettiläiset", Hannula listaa.
"Harmittaa heidän puolestaan, jos päälavalla on samaan aikaan joku kova stara. Toivon, että heillekin riittää yleisöä."
Jos ensimmäisillä festivaaleilla oli muutamia satoja kävijöitä, on kävijämäärä sittemmin vakiintunut 10 000 vieraan paikkeille. Viime vuonna sateisen ja kolean sään takia väkeä oli kuitenkin selvästi normaalia vähemmän, mikä näkyi välittömästi festivaalin kukkarossa.
"Tämä on taloutemme kannalta ratkaisevan tärkeä vuosi. En voi mitenkään nähdä sellaista tilannetta kuin viime kesänä, joka oli festivaalin historian huonoin kesä", Hannula tunnustaa.
"Toisaalta matalasuhdanne tarkoittaa usein sitä, että ihmiset käyvät lähempänä tapahtumissa. Toinen positiivinen seikka on se, että meillä on järkevät lippujen hinnat. Lippu Johanna Kurkelan konserttiin maksaa normaalisti helposti 30 euroa, mutta meillä samalla rahalla saa 20 bändiä, joista viisi on erittäin professionaalia ulkomaalaista."



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva