Artikkelin lähde Kaleva
Marjukka Mäkikangas teksti
Jarmo Kontiainen,
Jukka Leinonen kuvat
Kaleva
Oulu-Kempele Kesän aikana kunnostettavan lääninhallituksen ikkunoista yli puolet on jo matkannut Kempeleeseen Restaurointipuusepät Nuutti Ay:n verstaalle. Loput seuraavat perässä kesän aikana.
Pääosin hyvin säilyneet ikkunat herätetään uudelleen loistoonsa ja päivitetään tälle vuosisadalle ammattilaisten käsissä.
Tällaisissa arvokohteissa ollaan tekemisissä aikansa parhaan puusepäntyön kanssa. Vaakakupeissa painavat myös rakennussuojelu ja rakennuksen käytön vaatimukset.
"Ikkunoiden tiivistys on suurin haaste. Vanhan, perinteisin menetelmin ja materiaalein valmistetun puuikkunan pitää vastata nykypäivän vaatimuksiin esimerkiksi äänieristyksen ja lämmönpitävyyden ja sisätiloissa koneellisen ilmastoinnin osalta", restaurointimestari Timo Hammar Restaurointipuusepät Nuutti Ay:stä kertoo.
Lääninhallituksen ikkunat ovat vuosilta 1886-90. Ne ovat olleet aikansa huipputuotteita ja edustavat edistyksellistä tekniikkaa.
Ikkunatyyppi on itäistä perinnettä. Samanlaista rakennetta löytyy joistakin VR:n rakennuksista, ortodoksikirkoista ja Helsingistä Senaatintorilta. Muuten se on Suomessa harvinainen.
"Rakenteeltaan pääikkunat ovat erikoiset. Niissä ei ole pystyjakokarmeja, ja ne ovat sisään aukeavia, kuten sisäänpäin aukeavat pariovet. Siksikin ne ovat hienostuneita ja arvokkaita", lääninhallituksen kunnostuksen suunnitellut arkkitehti Tapani Kaukoniemi kuvailee.
Timo Hammar iloitsee siitä, että verstaalla päästään korjaamaan sellaista, mikä on aikanaan tehty hyvin.
"Teemme restauroivaa korjausta, eli tunnistamme rakennuskohteen ja rakenteiden arvon ja ainutlaatuisuuden ja säilytämme alkuperäistä mahdollisimman paljon."
Jonkin verran ikkunoiden ominaisuuksia parannellaan, jotta ne vastaavat paremmin nykyvaatimuksia. Tämä näkyy paitsi tiivistyksessä, myös heloituksessa ja selektiivilasin käyttämisessä sisäpuitteen lasina.
Lääninhallituksessa on kaiken kaikkiaan 139 erillistä ikkunaa. Ikkunatyyppejä on yhdeksän, ja jokaiselle niistä on omat työvaiheensa.
Työ myös dokumentoidaan hyvin: jokaiselle ikkunalle on oma korttinsa, johon kirjataan tehdyt työvaiheet.
Timo Hammar kehuu kunnostuksen taustalla olevaa yhteistyökuviota.
"Kaikki osapuolet tunnustavat työn ja tekemisen arvon."
Vaikka Hammarilla on takanaan pitkä ura puuseppänä, restaurointi on mielenkiintoisinta, mitä hän on tehnyt.
"Koneellistumisen myötä alan ammattitaidon kulta-aika on takanapäin. Restaurointi on erinomainen ikkuna menneeseen, koska useimmiten vain parhaat kohteet ovat säilyneet näihin päiviin", Hammar muotoilee.
Syksyllä kaupunkilaiset pääsevät nauttimaan restaurointiammattilaisten kättenjäljistä. Yli 120-vuotiaat ikkunat porskuttavat toivottavasti seuraavatkin sata vuotta.
Artikkelin lähde Kaleva