Palvelut luovat lähiön

Oulu laajenee nopeasti.
Kuinka kauan kestää palveluiden tulo uudelle alueelle?

Anna-Mari Kilpijärvi, teksti
Jukka-Pekka Moilanen, kuvat

– Kun muutimme tänne, puut olivat todella pieniä. Nyt ne ovat näinkin korkeita, Pirjo Leinonen hymyilee ja osoittaa kerrostalon ylimmän kerroksen tasalla olevien puiden latvoja.

Leinonen on asunut Kaijonharjussa yli puolet elämästään. Hän muutti alueelle kasvubuumin aikana vuonna 1979. Mukana oli mies ja kolme tytärtä.

Yliopisto oli vielä pieni rakennus, eikä naapurustossa ollut montaa taloa.

– Ikkunasta näkyi Rajakylän keskustaan. Nyt tiellä on taloja ja puita.

Kaijonharju alkoi kasvaa 1970–80-lukujen taitteessa läheisen Oulun yliopiston vilkastuttamana kerrostalopainotteiseksi lähiöksi.

Yliopiston vaikutukset näkyvät yhä vahvasti alueella. Työikäiset muodostivat vuoden 2014 lopussa alueen suurimmat ikäryhmät, 19–64-vuotiaita alueella asui yhteensä 2 958.

1970-luvun alussa alueelle muutti paljon lapsiperheitä. Leinosen mukaan pihan leikkipaikat olivat täynnä. Nykyään lasten määrä pihapiirissä on vähissä.

Myös palveluiden määrä kasvoi vauhdilla. Kaijonharjussa oli perheen muuttaessa jo kauppa ja ravintola, apteekki ja koulu seurasivat pian perästä.

– Yhteydet ovat aina toimineet hyvin, täältä pääsee hyvin keskustaan. Palveluiden perässä ei tarvitse lähteä minnekään, kaikki löytyy läheltä. Olen kova pyöräilemään, ja täällä on hyvät pyörätiet. Voisi sanoa, että kaikki tiet vievät Kaijonharjuun, Leinonen nauraa.

Nykyäänkin Kaijonharjun keskustasta löytyy ruokakauppoja kaksin kappalein, on ravintolaa, apteekkia, kirpputoria ja nuorisolle tilat. Ja iso markettikin. Paikallisesta terveyskeskuksesta Kaijonharju joutuu luopumaan tämän vuoden aikana.

– Kyllähän se harmittaa, kun palvelut alkavat huonota niiden keskittyessä. Mutta se ei ole ainoastaan meidän ongelma, vaan koskettaa myös muita alueita, Leinonen miettii.

Kaijonharjussa rakentaminen rauhoittui 1990-luvulle tultaessa. Viimeiset asuintontit luovutettiin vuosikymmenen lopulla.

Viime vuodet asuinalue on viettänyt hiljaiseloa, Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Uki Lahtinen myöntää.

Muutoksen tuulia voi kuitenkin olla edessä. Lahtisen mukaan myös Kaijonharjuun on suunnitelmissa lähiökehityssuunnitelman laatiminen, samoin kuin Kaukovainiolla.

Täydennysrakentaminen toisi alueelle lisää asuinrakennuksia ja mahdollisesti myös Kaijonharjun keskuksen liikerakentaminen kokisi muutoksia.

Kaijonharjun viettäessä hiljaiseloa Oulun kaakkoisosassa Hiukkavaarassa on säpinää. Vanha kasarmialue saa ympärilleen uusia asuinalueita, joista Kivikkokangas on ensimmäinen.

Pientalovaltaiseksi kaavoitetulla
alueella rakentaminen alkoi vuonna 2012. Lapsiperheet ovat ottaneet alueen omakseen: vuoden 2014 lopussa suurimmat ikäryhmät 493 asukkaan alueella olivat alle kouluikäiset sekä 25–64-vuotiaat.

Uudella asuinalueella puut ovat vielä matalia, mutta Teea Ojan perheen talon takana kohoaa komea metsikkö. Ojat olivat alueen ensimmäisiä asukkaita. He muuttivat omakotitaloonsa puolitoista vuotta sitten.

– Seurasin tätä aluetta kauan jo ennen kuin saimme tontin täältä. Tieto alueelle rakentamisesta tuli varmaan neljä–viisi vuotta sitten. Täällä houkutteli etenkin joen läheisyys ja luonto, Oja kertoo.

Aiemmin perhe asui Muhoksella, mutta Ojat halusivat lähemmäs keskustaa ja sen palveluita.

Lähipalvelut puuttuvat vielä toistaiseksi Kivikkokankaalta. Ainoastaan yksityinen päiväkoti on avannut ovensa. Lähin kauppa löytyy Myllyojalta.

– Toivon tänne lähinnä lähikauppaa, mistä voi hakea sen unohtuneen kananmunakennon. Lisäksi kaipaisin lasten leikkipuistoa. Alueelle on tulossa paljon lapsiperheitä, joten se tulisi tarpeeseen, Oja toivoo.

Kaupungin suunnitelmissa valtaosa palveluista on keskitetty Kivikkokankaan viereen nousevaan Hiukkavaaran keskukseen, Oulun kaupungin kaavoitusarkkitehti Leena Kallioniemi kertoo.

Kivikkokankaalle on kuitenkin kaavoitettu kunnallinen päiväkoti, ikääntyvien asuntola ja tiloja liiketoiminnalle – myös sille toivotulle lähikaupalle.

Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimivuuteen uudella asuinalueella on kuitenkin kiinnitetty huomiota.

Kallioniemen mukaan palvelut halutaan pitää helposti tavoitettavissa kevyen liikenteen suunnittelussa. Myös rakennusten välimatka joukkoliikennereitin varteen on haluttu pitää lyhyenä, maksimissaan 400 metrissä.

– Täältä on hyvä kulkea pyörällä ja opettaa pyöräilyä myös lapsille. Kevyen liikenteen verkosto on hyvä, mutta se ei ole vielä kunnolla huollettu. Välillä autotkin kulkevat pyöräteillä; se on onneksi rauhoittumaan päin, Teea Oja kertoo.

Myllerryksen keskellä odotukset ovat kuitenkin korkealla etenkin lähelle suunnitellun Aallikkokankaan liikuntamaan suhteen. Sinne on kaavailtu niin pulkkamäkeä, uimarantaa kuin frisbeegolfrataakin.

Toiveissa on myös saada asukkaat järjestäytymään. Uudessa lähiössä halutaan mukaan lähidemokratiaan ja -vaikuttamiseen. Osaksi kaupunkia ja sen toimintaa.

Fakta