Bach laittaa soittaja-virtuoosin testiin

Christian Ahlskog kaihtaa yksinkertaista ja helppoa. Siksi hän soittaa Johann Sebastian Bachin koko urkutuotannon.

Eleonoora Riihinen

Urkuri Christian Ahlskog oli noin kuuden vanha, kun hän istui kanttori-isänsä paikalle urkujen ääreen ja paineli koskettimia. Hän muistaa tuon tunteen edelleen. Näppäily vaati enemmän työtä kuin sähköurkujen tai pianon soitto.

Työ ja vaivannäkö kiehtoo urkuria edelleen. Miksi muuten hän ottaisi urakakseen soittaa Johann Sebastian Bachin koko urkutuotannon, joka käsittää noin 300 kappaletta?

Ahlskog soittaa 20 konsertin sarjan vieläpä tuplana Kempeleen ja Kokkolan kirkoissa.

Tänään perjantaina on vuorossa 16. konsertti Kempeleen kirkossa.

– Tämä on ollut valtava, työntäyteinen projekti. Bach ei ole yksinkertainen. Vaikka kappaleet olisivat lyhyitä, ne ovat aina täynnä musiikkia, kertoo Ahlskog, jolla on perspektiiviä kokotuotantoihin. Aiemmin hän on soittanut muun muassa Felix Mendelssohnin, César Franckin, Franz Lisztin ja A. G. Ritterin urkuteokset.

Nyt meneillään olevan projektin suuruudesta kertoo se, että aiemmin Ahlskog on selvinnyt säveltäjistä noin neljän konsertin sarjoilla.

– Tiedän kolme suomalaista urkuria, jotka ovat soittaneet Bachin kaikki teokset.

Bachin urkuteokset tunnetaan fuugistaan, musiikkikappaleista, joissa soi päällekkäin monta itsenäistä ääntä, joskus viisikin. Niitä tulkitessaan Ahlskog saattaa soittaa useampaa ääntä kerralla. Silloin molemmat kädet ja molemmat jalat soittavat omia sävelkulkujaan.

Bachin tuotanto on urkureille tärkeä, koska se on laaja ja haastava.

– Bachilla oli teoreettinen lähestymistapa säveltämiseen. Hän teki älykkäitä ja tarkkaan harkittuja ratkaisuja. Teoreettisuuden lisäksi musiikki soi kauniisti.

Sävellysten runsaudesta kertoo se, että tutkijat löytävät yhä uutta materiaalia Bachin tuotannosta.

Myös Ahlskog on kiinnittänyt huomiota jännittävään numerosymboliikkaan, jota Bach on kätkenyt tahteihin ja nuotteihin.

– Monta kertaa esimerkiksi tahdissa 14 tapahtuu jotain erikoista, Ahlskog kertoo ja selventää: jos Bach-nimen kirjainten aakkosjärjestysluvut lasketaan yhteen, saadaan luku 14.

Christian Ahlskog tiesi varhain, että hänestä tulee kanttori. Hän oli nähnyt isänsä työtä sivusta ja tunsi vetoa urkujen ääreen. Toimiessaan kanttorina Kokkolassa mielessä kyti kuitenkin haave opettajuudesta.

Hän haki ja pääsi urkulehtoriksi Oulun konservatorioon syksyllä 2014.

– Tuntuu todella merkittävältä, että voi opettaa omia oppilaita ja välittää monipuolisesti tietoa eteenpäin, Ahlskog kertoo.

Urkurin pedagoginen ote pitää konserttisarjassakin. Hän valmistelee jokaiseen konserttiin ohjelmiston, johon hän on liittänyt tietoa jokaisesta kappaleista.

Ahlskog harjoittelee yksittäistä konserttia varten kahdesta neljään viikkoon, useita kertoja viikossa, useita tunteja kerrallaan.

Onneksi vastaanotto on ollut palkitsevaa. Bach kiinnostaa laajaa joukkoa.

– On myös niitä, jotka istuvat jokaisessa konsertissa. Soittajana on kiva huomata, että musiikkia kohtaan on näin syvää kiinnostusta.

Perjantain konsertissa kannattaa soittajan mukaan kiinnittää huomiota koraalifantasiaan Wo Gott der Herr nicht bei uns hält, joka löydettiin vasta 2008. Sitä ei usein Suomessa kuule.

Christian Ahlskog soittaa Bachin urkusarjan 16. konsertin Kempeleen Pyhän Kolminaisuuden kirkossa perjantaina 12.6. kello 18.

FAKTA

Christian Ahlskog

Syntynyt 1979 Luodossa.

Opiskeli urkujensoittoa Pietarsaaren konservatoriossa vuosina 1996–1999.

Opiskeli Sibelius-Akatemiassa 1999–2004 ja suoritti A-tutkinnon. Musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian kirkkomusiikin osastolta vuonna 2005.

Aloitti syksyllä 2014 urkulehtorina Oulun konservatoriossa.

Konsertoi säännöllisesti Suomessa ja ulkomailla.

Asuu perheineen Oulun Metsokankaalla. Harrastaa kalastusta, uintia ja juoksua.

Kempeleen kirkko valikoitui Christian Ahlskogin konserttipaikaksi, koska sen urut on rakennettu barokkityyliin sopivaksi.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva