Artikkelin lähde Kaleva
Suomi, Ruotsi ja lähitulevaisuudessa myös Norja ovat maailman halutuimpia kaivosalan sijoittumispaikkakuntia ja ala kehittyy myös Luoteis-Venäjällä.
Kaivosalan nopein kehitys maailmassa tapahtuu 500 kilometrin säteellä pohjoisen Skandinavian pääkaupungista Oulusta. Lähialueillemme on perusteilla 53 uutta kaivosta ja valtausluvituksessa on 650 hakemusta.
Oulu sijaitsee logistisesti parhaalla mahdollisella paikalla keskellä tätä kasvunäkymää. Oulusta muodostuu merkittävä kaivosalan osaamisen, koulutuksen, talouden, huollon ja teknisen kehityksen keskus.
Kaivos- ja vuorialan tiedekunta aloittaa Oulussa. Ei ole vaikea perustella, miksi Oulun yliopistoon perustetaan uusi tiedekunta ensi syksynä, kaivannaisalan tiedekunta.
Ruotsin ja Norjan kaivosteollisuus hakee jo nyt diplomi-insinöörinsä Oulusta. Geologian, prosessitekniikan, vuoritekniikan, diplomi-insinööritieteiden ja geofyysiikan osaajia koulutetaan Oulun yliopistossa ja korkeakouluissa kymmeniä vuosittain. Pelkästään suomalaisia tulijoita kaivannaisalan opiskelijoiksi Oulun yliopistoon olisi satoja.
Kysyntä kaivannaisalan ammattilaisista maailmanlaajuisesti on valtava. Euroopan talouden kasvun, omavaraisuuden ja ympäristöturvallisuuden kannalta kaivosala tarjoaa parhaan kehitysnäkymän.
Yksin Ruotsissa LKAB:n palveluksesta eläköityy yli 100 kaivosalan ammattilaista. Boliden-Aitikin kaivos tuplaa tuotantonsa. Se on jo nyt suurempi kuin kaikki Suomen kaivokset yhteensä. Töissä on kymmenien kansallisuuksien edustajia. Suuret työvoimatarpeet ovat niin Norjan, Islannin, Grönlannin kuin Kuolan niemimaan alueella.
Toisin kuin Suomessa ajatellaan yleisesti, kaivosten ympäristökuormitus on hallittavissa. Tässä Oulun osaamisella on paljon annettavaa. Monet jo toiminnassa olevat kaivokset osoittavat, että saasteita nykyaikaisesta kaivoksesta ei leviä ja haitallisia vesiä luontoon ei pääse.
Tervetullut tukijalka Oulun seudulle
Kehitys on nopeaa juuri Suomessa, koska olemme turvallinen maa, jossa on vakaa talous ja lainsäädäntö. Suomeen syntyy Kaivannaisteollisuusyhdistyksen toiminnanjohtaja Pekka Suomelan mukaan vuoteen 2020 mennessä 5 000- 6 000 suoraa työpaikkaa, jotka luovat lisäksi 10 000 kerrannaistyöpaikkaa.
Oulun vastaanottokyky uusille kaivosalan toimijoille on erittäin hyvä. Oulun kaivosklusterissa toimii jo 120 yritystä. Toivomme uusia yrityksiä ja pääkonttoreita.
Oulun vahvuutena ovat logistinen infrastruktuuri, satama palveluineen, tontit, toimitilat ja tiet ja rautatiet. Esimerkiksi suurten ajoneuvon osien kuljetus Oulun sataman kautta on 500 000 euroa halvempaa kuin Helsingin Vuosaaren sataman kautta. Puutavarakuljetusten paluukuormissa on vapaata kapasiteettia.
Tornion Outokummun ja Raahen Rautaruukin välittömässä läheisyydessä Ouluun muodostuu luontaisesti operatiivinen, tutkimuksellinen ja koulutuksellinen pääkonttorivetoinen keskittymä.
Merkittävää kysyntää syntyy palvelu- ja alihankinta-aloille, kuten kunnossapitoon, 24/7 huoltoon ja vaateteollisuuteen, sekä infran, tuotantolaitosten ja asuntojen rakentamiseen.
Oulun kaivosteollisuuden keskittymän, eli hubin toimintamalli on jo pitkällä.
Minipilot-rikastamo laajentaa Linnanmaan kampuksella toimintaansa soveltuvaksi kaikille jatkuvatoimisille murskaus- ja malmin erotustoiminnoille. Tiedekunnan uusi, suunnitteilla oleva, noin tuhannen neliön tutkimuskeskus kattaa kokonaisvaltaisen laboratoriotutkimuksen lisäksi painovoimaiset- sekä magneettiset rikastuslaitokset.
Kaivostoiminta on tulevaisuuden ala, joka tuottaa paitsi raaka-aineita, myös lannoitteita, rakentamisen ja sisustuksen tuotteita, luonnonkiviä ja rakennuskiveä.
Kaivostoiminta on korkeaa teknologiaa, ICT:ta. Tulevaisuuden kaivoksen valvomo toimii pelimaailman periaattein, ohjauksessa siirrytään langattomuuteen ja etätyöskentelyyn. Bigdata otetaan käyttöön, anturit, lähiverkot, cloudit eli pilvipalvelut ovat arkipäivää.
Artikkelin lähde Kaleva