Salaisuudet esiin kameralla
Pasi Klemettilä
Oulu
Oululainen Specim Oy on kehittänyt maailman ensimmäisen kannettavan hyperspektrikameran, jolla voidaan kätevästi paljastaa vaikkapa ruoka- tai taideväärennöksiä.
Liiketoiminnan kehityspäällikkö Jouni Jussila esitteli myynti- ja markkinointijohtaja Mikko Kannelsuon kanssa Kalevalle yrityksen uuden tuotteen, kannettavan hyperspektrikameran, toimintaa.
Kuvauskohteena pöydällä on kourallinen riisiä, tai siltä se ainakin näyttää. Jussila säätää jonkin verran järjestelmäkameraa suurempaa laitetta hetken. Parin minuutin kuluttua kameran näytöllä näkyy, kuinka osa riisinjyvistä on eri värisiä kuin loput riisistä.
Riisin seassa on muovia, ja muovinpalaset erottuvat spektrikameran avulla erivärisinä. Paljain silmin niitä ei erota.
Maailmalla on ollut tapauksia, joissa ihmisille on yritetty myydä muovinpalasilla jatkettua riisiä. Tällaisissa tilanteissa on paljon hyötyä kätevästä laitteesta, joka kertoo viranomaisille, että ruokatarvikkeen seassa on aineita, joita siellä ei pitäisi olla.
Toisessa esimerkissä Jussila ottaa kameralla kuvan maalatusta taulusta. Spektrikameran avulla maalatun pinnan alta näkyy tekstiä, jota ei päälle päin näy ollenkaan. Taitelijan signeeraus tulee näkyviin.
– Hyperspektrikameralla voi nähdä sellaista salattua, mitä paljain silmin ei näe, sanoo Kannelsuo.
– Sillä mitataan valon heijastumista erilaisista kohteista. Heijastuneen valon piirteiden perusteella voidaan päätellä, mitä materiaalia kohde on, sanoo Jussila.
Esimerkiksi lääkeväärennöksiä voidaan havaita laitteella. Kun spektrikuvat varmasti aidosta ja tutkittavasta lääkeaineesta asetetaan rinnakkain, eroavaisuudet voidaan nähdä kuvasta.
Myös vaikka erilaisia ihosyöpätapauksia voidaan tunnistaa.
Specim on valmistanut hyperspektrikameroita aiemminkin. Kannettavuus ja käytön helppous on uusi asia uudessa kamerassa, samaten sen edullinen hinta. Kamera maksaa noin 15 000 euroa.
Specimin kalleimmat muut tuotteet maksavat noin 700 000 euroa, perushinta on noin 100 000 euron luokkaa.
– Tämä laajentaa paljon asiakaskuntaa, joille voimme tarjota tuotteita. Me olemme aika pitkälle toimittaneet laitteita teollisuuteen, kaukokartoitukseen ja myös tutkimukseen, Jussila sanoo. Tähän mennessä Specim on toimittanut vähän yli 5 000 laitetta 22,5-vuotisen historiansa aikana.
– Nyt ei enää puhuta sadoista myydyistä laitteista per vuosi vaan paljon enemmästä. Se muuttaa meidän tuotantoamme ja hankintaa oikeasti isoihin tuotantosarjoihin. Aika isoa liikevaihdon kasvua haetaan, Jussila luonnehtii.
Specim valmistaa tuotteensa Oulussa. Suurin osa kameroiden osista tulee Suomesta.
– Meillä on käytössä puhdastilat, joissa pystymme tekemään hyvää laatua, Jussila sanoo.
Hänen mukaansa tuotanto pysyykin Suomessa.
Jussilan mukaan helposti kannettavaa hyperspektrikameraa asiakkaat ovat toivoneet jo pitkään.
Ensimmäisiä laitteita menee arkeologien käyttöön Belgiaan.
– Kerroimme heille, että tämän kanssa voi mennä mihin vaan. He sanoivat, että hetkinen, me olemme menossa tammikuussa Ramses II:n hautaan Egyptissä, voimmeko ottaa tämän sinne mukaan? Siitä vaan, vastasimme. Isolla akulla varustettu halogeenivalaisin mukaan ja ensimmäistä kertaa voidaan tehdä spektrimittauksia sellaisissakin oloissa, Jussila kertoo.
Jossakin vaiheessa hyperspektrikamera voisi olla kuluttajakäytössäkin. Jääkaapissa saattaa esimerkiksi joskus tulevaisuudessa olla hyperspektrikamera, jonka avulla voidaan nopeasti nähdä, onko ruokatarvike kunnossa.
Fakta
Oulussa paljon hyperspektri-taitoja
Ouluun on syntynyt maailman huippuluokkaa oleva hyperspektrikuvauksen osaamiskeskittymä.
Kaupungissa toimii useita valon spektriä mittaavia yrityksiä, jotka kehittävät erilaisia laitteita ja eri tarkoituksiin sopivia spektrin mittaustapoja.
Specim Oy:llä on noin 60 työntekijää ja henkilöstömäärä on kasvussa. Lisää työntekijöitä aiotaan palkata erityisesti myyntiin ja tuotantoon.
Yrityksen liikevaihto oli viime vuonna alle 10 miljoonaa euroa, tänä vuonna tavoitteena on 13 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 17–18 miljoonaa euroa. Kasvua haetaan kannettavalla hyperspektrikameralla.
Tavallisen digikameran tallentama kuva koostuu kolmen leveän aallonpituuden informaatiosta. Hyperspektrikamera ottaa sen sijaan kuvia kymmenillä tai jopa sadoilla kapeilla valon aallonpituuksilla.
Hyperspektrikameran toiminta perustuu näytteen pinnasta heijastuvan valon spektrin mittaamiseen eri aallonpituusalueilla. Heijastuneen valon piirteiden perusteella voidaan päätellä, mistä materiaalista on kyse.
Artikkelin lähde Kaleva 1.12.2017.