Professori pysyy liikekannalla kaiken aikaa

Robotit veivät mukanaan, vaikka kansakoulun opettajat yrittivät lopettaa luvut lyhyeen.

60 vuotta

Arja Mikkola

Kansakoulun opettajat ajoivat siivoojan ja talonmiehen esikoista melkein väkipakolla kansalaiskouluun. Poika päätti toisin ja pinnisti oppikoulun pääsykokeisiin. Sen jälkeen häntä ei ole pysäytetty.

– Halusin näyttää, sanoo professori Juha Röning.

Hän on äärimmäisen kiitollinen saamastaan mahdollisuudesta opiskella niin Suomelle kuin vanhemmilleenkin.

– Isällä ja äidillä ei sitä ollut. Isä antoi kuitenkin parasta kasvatusta. Hän antoi luottoa. Jos ei osannut tai teki väärin, voi tehdä uudestaan.

Kansakoulussa oli valinnanva­paus tuntematon käsite. Pikkupojan huono ruokahalu sai opettajan jopa esittämään hautajaispuheen suvivirren päälle. Lauluäänikin puuttui. Kokeen läpäisi, kunhan Oulas-opiston puhallinorkesterin klarinetisti opetteli soittamaan pianoa tai lurauttamaan Paimenpojan nokkahuilulla.

Vaikka kirjat kiehtoivat, kympit ilmaantuivat todistukseen vasta keskikoulussa. Varsinkin matematiikan opettajista jäi mukavia muistoja.

– Surutta käytin hyväksi. Jos en osannut, menin kysymään.

Ammatinvalinnan ratkaisi lopulta äidinkielen opettaja. Hän oli kieltänyt pitkät aineet, mikä vei lukiolaiselta Raahessa kaikki kirjoittamisen halut ja samaa kyytiä mahdollisen uran lääkärinä.

– Serkku tiesi kertoa, että diplomi-insinöörit olivat isoja herroja ja tienaavat 3 000 markkaa kuussa.

Todentotta. DI-opiskelijalle avautuivat hirmuiset tienestit, kun hän meni kesäksi kaapelitehtaalle Tukholmaan pyytämään kouluruotsilla urakkahommia.

Työhuoneen ylähyllyllä Oulun yliopistossa on autonominen robotti vuodelta 1982. Suomen tiettävästi ensimmäisellä 16-bittisellä prosessorilla varustettu mikrohiiri osasi kartoittaa ympäristönsä sekä suunnistaa nopeinta reittiä maaliin labyrintissä.

– Antureiden määrä ja laskentatehot ovat lisääntyneet valtavasti, toteaa Röning, joka on erikoistunut robotiikan ja tekoälyn lisäksi kerätyn tiedon eli big datan käsittelyyn ja hyödyntämiseen.

Digitaalisessa maailmassa kaikki liittyy vähitellen kaikkeen: tietomassoista saatavaa potentiaalia ei vielä edes aavisteta. Aivan uuden ulottuvuuden tuo tietotekniikan ja biotieteiden välinen yhteistyö.

– Elämällä mitataan elämää, se on järisyttävää.

Professori on ikiliikkuja. Kesällä hän samoilee metsissä sadan mustikkalitran verran, talvella suksii parituhatta kilometriä ja siinä välissä ajelee parikin kertaa viikossa hirvijahtiin Pyhäjoelle. Siivetkin professorilla taitaa olla, sillä kansainvälinen verkosto lennättää häntä tauotta tapaamisiin ympäri maailmaa. Matkojen antina on muun muassa se, että robotiikka sai 700 miljoonaa tutkimusrahoitusta EU:n Horisontti 2020 -ohjelmaan.

– Komissio oli ensin sitä mieltä, että robotit on jo tehty, Röning viittaa.

Aikaa kuluu myös opiskelijoiden aivoituksia edistäviin rahoitushakemuksiin. Professorin tallista onkin saanut alkunsa ainakin kymmenen oululaisyritystä. Esimerkiksi tietoturvaa kehitettiin aluksi virheistä käsin. Kun sitten ymmärrettiin rakentaa testausmenettelyjä, syntyi Codenomicom, joka myytiin amerikkalaisille.

Nyt sitten yliopiston yhteydessä aloittelee kyberturvatutkimuskeskus, joka tulee kehittämään teollista tietoturvaa Yhdysvaltojen kansallisen tiedesäätiön (NSF) kanssa.

– Tällä hetkellä on haastavaa rekrytoida tutkijapuolelle. Teollisuudella menee niin hyvin.

Fakta

Juha Röning

Syntynyt Pyhäjoella 21.12.1957.

Sulautettujen järjestelmien professori Oulun yliopistossa.

Opiskeli alunperin sähkötekniikkaa.

Vaikuttaa robotiikkaa edistävän euRoboticsin johtokunnassa, johon kuuluu tutkijoita sekä teollisuuden edustajia. Ajoi kollegoineen läpi roboteille 700 miljoonan euron rahoituksen Horisontti 2020 -tutkimusohjelmaan.

Toimii myös EU:n ict-alan tutkijoiden ja teollisuuden kilpailukykyä edistävän Artemisin hallituksessa.

Kiinalaisen Tianjinin yliopiston vieraileva professori.

Pääsi rakentamaan Berliinissä DAAD-stipendiaattina 1980-luvun alussa ohjelmaa, jolla suojattiin ydinvoimalaa.

Kehitti Fulbright-stipendiaattina Cincinnatissa autonomista ruohonleikkuria.

Harrastaa hiihdon lisäksi pyöräilyä, uintia, rullaluistelua, patikointia, marjastusta ja metsästystä.

Naimisissa, kaksi aikuista poikaa.

Juhlii perhepiirissä. Mahdolliset muistamiset Operaatio Ruut -koulukummijärjestölle.

Potkulauta vauhdittaa professori Juha Röningin ajankäyttöä yliopistolla.



Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 21.12.2017.