Klarinetti soi Valse tristen melankoliaa
Ulla Ingalsuo
Kuusamo
Kuusamon musiikkiopiston joulukuun oppilaskonsertissa Taivalkoskella kuullaan jotakin aivan erityistä, kun taivalkoskelainen Aleksanteri Suomalainen soittaa yhden Jean Sibeliuksen tunnetuimmista sävellyksistä, Valse tristen, klarinetilla.
Ensimmäisen kerran nuori mies soitti klarinettisovituksen kappaleesta musiikkiopiston Suomi 100 -juhlakonsertissa Kuusamossa marraskuussa.
– Opettajani Jari Sorja sitä ehdotti. Sovitti kappaleen ja minä soitin, Suomalainen kertoo.
Vuonna 1904 valmistunut Valse triste (op. 44) on Sibeliuksen levytetyimpiä orkesterisävellyksiä.
Sitä soitetaan myös sooloinstrumenteilla, mutta hyvin harvoin klarinetilla.
Sibelius sävelsi Kuolemanvalssin osaksi lankonsa, Arvid Järnefeltin, Kuolema-näytelmää.
Sibelius oli kappaleen säveltäessään 39-vuotias perheenisä, joka oli juuri menettänyt tyttärensä, kärsi rahapulasta ja vietti valtaosa ajastaan ravintoloissa. Ainolan rakennustyöt olivat pahasti kesken.
Sibelius joutui muutamia kuukausia myöhemmin myymään Valse tristen kustantajalle pilkkahintaan ja aavistamatta sen hittipotentiaalia. Vain joitakin vuosia myöhemmin teos oli jo maailmankuulu, ja sitä soitettiin monenkirjavina sovituksina eri puolilla Eurooppaa.
– Kappale on tosi tunnelmallinen ja kuvaa hyvin niitä synkkiä ja surullisia tuntoja, mitä Sibelius koki teosta säveltäessään. Minusta se kertoo ihmisestä ja siitä mitä tapahtuu, kun ihminen kuolee.
Suomalainen sanoo, että teoksessa on tunnelmaa ja syvyyttä. Kuolemanvalssin tunnelmaan klarinetin tumma ääni istuu hienosti.
– Soitin korostaa Valse tristen surumielisyyttä.
Myös Sibeliuksen alkuperäisessä orkesteriversiossa soi klarinetti.
Työtä kappaleen hiomiseksi esityskuntoon Suomalainen on tehnyt kolmisen kuukautta. Hän myöntää, että esiintyminen jännittää, mutta toisaalta tilaisuus on ainutlaatuinen.
– Haluan esittää teoksen hyvin ja toivon, että soitin pysyy vireessä. Vähän on vieläkin paineita.
Esiintymispelkoa soittajan mukaan on aina. Joitakin vuosia sitten sitä oli niin paljon, että Suomalainen meinasi jättää soittamisen sikseen.
– Pelkäsin, mitä muuta ajattelevat. Pelko ahdisti ja tuntui, että sen yli ei pääse millään. Totuus on, että ei ehkä pääsekään, mutta pelon kanssa oppii elämään: jännitykseen tottuu ja sitä ajattelee nyt osana esiintymistä. Olen tosi ylpeä siitä, että pääsin sinuksi sen kanssa ja jatkoin soittamista.
Suomalainen valitsi soittimensa 10 vuotta sitten kuultuaan lomamatkalla Tshekissä katutaiteilijan soittavan klarinettia. Hän sanoo, että puupuhaltimen ääni lumosi täysin.
– Tiesin, että tuota haluan soittaa itsekin.
Klarinetisti on nähnyt poikkeuksellisen paljon vaivaa soittotaitonsa eteen. Kotoa Jurmun Raappanasta on Kuusamoon ja soittotunneille yli tunnin matka.
– Pitkä matka koettelee motivaatiota. Teoriat olen onneksi voinut suorittaa Taivalkoskella, kun opettaja käy täällä Kuusamosta.
Nyt meneillään on viimeinen musiikkiopistovuosi. Perustutkinnot on tehty, vain D-tutkinto jää tekemättä.
– Treenaan tekniikkaa ja parantelen soittotaitoani, jos vaikka joskus lähtisin opiskelemaan musiikkia.
Kuusamon musiikkiopiston Suomi 100 -juhlavuoden oppilaskonsertti Taivalkosken kirkossa torstaina
21. joulukuuta 2017.
FAKTA
Aleksanteri Suomalainen
18-vuotias lukiolainen. Kirjoittaa ylioppilaaksi ensi keväänä.
Asuu Taivalkosken Raappanassa lähellä Jurmun kylää vanhempiensa ja isoveljensä
kanssa.
Perheeseen kuuluu myös kahdeksan rekikoiraa.
Lempiaineita koulussa musiikki, liikunta ja filosofia:
– Lukiomme on pieni ja omalaatuinen, mutta mukava paikka opiskella. Meitä abeja on parisenkymmentä.
Harrastaa monipuolisesti liikuntaa ja tekee itse elektronista musiikkia tietokoneella. Julkaisee musiikkiaan Youtubessa nimellä FlowEdge S.
Viihtyy myös kavereidensa kanssa.
Lähtee lukion jälkeen armeijaan ja pyrkii laskuvarjojoukkoihin.
Artikkelin lähde Kaleva 16.12.2017.