Kalle antoi luvan höpöhommiin

Päätalo-instituutin kirjoittajakoulutuksen suola on ehdottomasti vertaisryhmän tuki, kurssitoiminnasta vastaavat Taija Tuominen ja Kati Koivukangas sanovat.

Pia Kaitasuo

Pöytälaatikoihin päätyy paljon hengentuotetta. Haaveet luovuuden osoituksista haudataan.

Toisille oman tekstin julkaisemisesta tulee totta, ja suomalaisen kirjallisuuden historia tunteekin monta kirjailijantarinaa. Tunnetuin lienee Kalle Päätalon (1919–2000), metsätyömiehen esikoiseksi Taivalkoskella syntyneen.

Päätalo haaveksi jo varhain kirjoittamisesta ammattina. Toiveesta ei sopinut puhua, elinympäristö ei ollut moisiin höpöhommiin kannustava.

Hän kanniskeli repussaan Mika Waltarin teosta Aiotko kirjailijaksi. Siinä missä joku luki katekismusta, Päätalon suhtautuminen Waltarin ohjeisiin oli samanmoinen.

Haaveensa kanssa tuleva suosikkikirjailija oli aivan yksin.

Tämän tähden Päätalo Leena-puolisoineen, Taivalkosken kunta ja muutamat muut tahot perustivat kesällä 1990 Kallioniemi-sää­tiön. Säätiön alaisuudessa toimivassa Päätalo-instituutissa on vuodesta 1992 alkaen annettu kirjoittajakoulutusta.

Tämä on otettu vastaan hyvin. Päätalon esimerkki kannustaa, ja Taivalkoskelle koulutettaviksi tulevat kirjoittajat kokevat jollain tavoin saavansa luvan luovuuteen, Päätalo-insituutin johtaja Kati Koivukangas ja kirjailija Taija Tuominen kertovat.

– Tämä on täydellinen kirjoittajakeidas, parikymmentä vuotta luovaa kirjoittamista siellä opettanut Tuominen toteaa.

Kurssin keskeinen toimintamuoto on palautteen antaminen, ryhmän ja opettajan.

– En usko, että kukaan pystyy saamaan tehdyksi viimeistellyn käsikirjoituksen ihan itse, ilman kenenkään kommenttia. Kaikki hyvä syntyy palautteen kautta, Koivukangas tuumaa.

Viisas ymmärtää palautteen opiksi siinä mutta myös tueksi, he tähdentävät.

– Kalle näki tämän, vaikka yksin veikin unelmaansa eteenpäin, Koivukangas kommentoi.

Toisten into myös inspiroi, on selvää.

Vuosittaiseen koulutukseen tulee toistakymmentä innokasta, joista hitsautuu joka kerta todella tiivis porukka, Tuominen on ollut todistamassa.

– Yhteydenpito jatkuu myöhemminkin. Heillä ei enää ole sitä yksin rämpimistä kuten Kallella, Koivukangas toteaa.

Vuoden mittainen koulutus käsittää neljä viikonloppua ja tehtäviä. Lisäksi tarjolla on kolme viikonlopun mittaista jatkokurssia.

– Toiset käyvät jatkokursseilla vuosien ajan, ja siellä on työstetty useita kustannettuja käsikirjoituksia, Tuominen kertoo.

Hänen missionsa on auttaa kirjoittajia eroon esteistä.

– Liiallisesta perfektionismista huonommuuden kokemiseen – esteitä voi olla lukuisia.

Uskalluksen lisäksi koulutus tuo oppia kirjoittamisen vaiheisiin ja tekniikkaan.

Päätalosta on esimerkiksi siinäkin. Päätalo-keskuksen tallessa on Päätalon mittava materiaalikokoelma muistiinpanoineen.

– Hän havainnoi, tarkkaili ja kuunteli. Oli hyvin utelias, Koivukangas selittää.

Taloudelliset seikat sanelevat Päätalo-instituutin toimintaa. Taivalkosken kunnan tuki on tärkeä, tuovathan kurssitettavat myös euroja kuntaan. Se ja kurssimaksut eivät kuitenkaan riitä.

– Emme saa mitään valtionosuuksia, vaan haemme eri tahoilta apurahoja. Erityisesti Taiteen edistämiskeskuksen toiminta-avustus on ollut tärkeä, Koivukangas kertoo.

Se myönsikin vuodelle 2017 10 000 euron avustuksen.

– Toivoisi, että apurahoin tuettaisiin juuri meidän kaltaisia pieniä, alueellisia juttuja.

Toisaalta Päätalo-instituutin koulutus leviää laajemmalle kuin sen lähialueelle. Vaikka valtaosa kurssilaisista tulee Oulun seudulta, mukana on aina väkeä myös muualta Suomesta.

Eikö Päätalo-instituutti voisi jalkautua tänne merimaihin vai saneleeko säätiön perustamisasiakirja jotain ajatusta vastaan?

– Ei ollenkaan! Oulussa on ollut joskus pieniä tilaisuuksia, mutta kun saimme Päätalo-keskuksen tänne, niin asia on vain jäänyt, Koivukangas toteaa.

– Hyvä kun hoksautit! Tarjonnan laajentaminen ansaitsee harkintaa.

fakta

Lähikursseista verkko-opetukseen

Päätalo-instituutti on osa Kallioniemi-säätiötä, jonka perustivat muun muassa Gummerus ja Kaleva. Sen päätehtävänä on antaa sanataiteen koulutusta. Se myös hallinnoi Päätalon lapsuudenkotia Taivalkosken Jokijärvellä sekä ylläpitää Päätalon arkistoa ja hänen työtään esittelevää näyttelyä Päätalo-keskuksessa.

Päätalo-instituutin vuoden mittaiseen koulutukseen on käynnissä haku. Vapaamuotoisen hakemuksen ynnä 1–5 liuskaa tekstiä voi lähettää 19.1.2018 mennessä.

Päätalo-instituutti tarjoaa vuonna 2018 myös kolme viikonlopun mittaista jatkokurssia. Niihin ilmoittaudutaan kuhunkin erikseen.

Koulutusta muualla

Ahlman-opisto, joka vastaa Oriveden opiston opetuksesta, järjestää Oulussa vuonna 2018 luovan kirjoittamisen monimuoto-opetusta. Opettajana on kirjailija Katri Rauanjoki.

Ahlman tarjoaa myös verkkokursseja vuodelle 2018. Omat ryhmänsä on tieto- ja mediakirjoittajille, elämäntarinansa kirjoittajille ja huumorin ja satiirin tekijöille.

Lapin kirjailijaseuran viikon mittaisille kesäkursseille haku alkaa 1.3.2018. Paikat draaman, proosan, lyriikan, dekkarin ja lasten ja nuorten kirjallisuuden yhtäaikaisille jaksoille täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Kalle Päätalon Messukylän kodin työpöytä löytyy tänään Taivalkosken Päätalo-keskukseen uudelleenrakennetusta työhuoneesta.
Tutut silmälasit ovat siellä myös, mutta Mika Waltarin teoksen alkuperäiskappale on korvattu meidän aikamme niteellä.

Luovan kirjoittamisen kouluttaja, kirjailija Taija Tuominen (vas.) vastaa Päätalo-instituutin opetuksen sisällöstä ja toteuttamisesta. Kati Koivukankaan tehtävänä on varmistaa koulutuksen jatkuvuus.

Pia Kaitasuo



Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 15.12.2017.