Helmi keskellä Oulujokea
Oulujokivarren asuintaajamia.
Anssi Väisänen
Yhdeksän kilometriä Oulun keskustasta Muhoksen suuntaan, sitten vasemmalle Lukantielle ja edelleen sillan yli.
Heikkilänsaari.
Vanhoja, suuria kuusia, kapeita umpiteitä talojen pihoihin, erikokoisia tontteja, uudehkoja ja vanhoja rakennuksia.
Saari palstoitettiin 1960-luvun alussa vapaa-ajan alueeksi. Maat olivat joko Heikkilän tai Lukan sukujen hallussa.
Lukantien varsi mantereen puolella on vanhaa, 1800-luvun perua olevaa kulttuurimaisemaa.
Jokivarren asutus on muodostunut pitkän ajan kuluessa, se on maaseutumaista aluetta.
Valtatien toisella puolella Heikkilänkankaalla asuu 1 500 oululaista, Madekoskella 350, Pikkaralassa 450.
Saaressa asuu vajaat sata ihmistä ympäri vuoden. Kaikki tuntevat toisensa. Epämääräinen kulkija pistää heti silmään.
– Mikäs täällä on ollessa, rauhallinen paikka. Jo seitsemäntoista kesää täällä on oltu, ja useimmat talvetkin, Heikkilänsaaressa lähes kokoaikaisesti asuva Jussi Ikäheimo sanoo.
Ikäheimolla on selkeä mielipide asemakaavoitukseen.
– Saarella on aika paljon vanhoja ränsistyneitä mökkejä, jotka ovat perikuntien omistuksessa. Annettaisiin vain lupa ajaa hökkelit nurin ja rakentaa uutta tilalle, niin homma olisi selvä. Ei siihen raskasta kaavoitusta tarvita. Minun puolestani rakentakoon joku vaikka pyramidin, kunhan se sopii omalle tontille, Ikäheimo naurahtaa.
Jussi Ikäheimo muistetaan pitkästä oikeusprosessista.
– Kaupunki lupaili aikanaan kunnollista siltaa, mutta Oulun Energia rakensi 1997 tämmöisen, josta ei enää veneellä soudeta ali, Ikäheimo sanoo ja viittaa 2000-luvun alussa käytyyn oikeustaisteluun: sillasta väännettiin aina korkeinta oikeutta myöten.
Silta on ja pysyy, totesi Korkein oikeus vuonna 2008.
– Ennen tuosta pääsi veneellä, Ikäheimo sanoo ja näyttää sillan alla olevaa aukkoa.
Kunnallistekniikan aiheuttamista kustannuksista saarelaisille ollaan kahta mieltä.
– Kunnallistekniikka maksaa: eräs naapuri on huolissaan, että tuleeko yli 30 000 euron liittymismaksu pakolliseksi, kun kaava tulee, Ikäheimo sanoo.
Saarella ajoittain työskentelevä Esko Puijola on täysin toista mieltä.
– Kustannuksia tulee tietenkin kaavoituksen tuomasta lisääntyvästä rakennusoikeudesta, kunnallistekniikka on sitten toinen juttu. Joka paikassa pitää liittymiset maksaa kaikilla kaava-alueilla: sitten saamme kunnallisen viemäri- ja vesijohtoverkoston. Omia jätevesisäiliöitä ei enää tarvita kuten nykyisin.
Tiekunnan puheenjohtajana toimiva Puijola odottaa, että kaupunki ottaa miljöön luonteen huomioon suunnittelussa.
– Toivoisin, että tiet pidettäisiin mahdollisimman kapeina. Saaren yksi viehätys on juuri pienipiirteisyydessä. On selvää, ettei nykyinen nelimetrinen tieura riitä isommille autoille. Olen esittänyt toiveen, että pysyttäisiin kuudessa metrissä, mutta sekään ei taida riittää.
– Asemakaavaa todellakin odotetaan, kaavan mukana saataisiin pysyvää asutusta lisää.
Heikkilänsaarelaisten yksi toive saattaa toteutua kaavan yhteydessä: saari liitettäneen Madekosken kaupunginosaan nykyisen Heikkilänkankaan sijasta.
Fakta
Heikkilänsaari
Sijainti Oulujoessa yhdeksän kilometriä Oulusta Muhoksen suuntaan.
Saaren pinta-ala seitsemän hehtaaria.
Vakinaisia asukkaita noin sata.
Aluetta kaavoitetaan parhaillaan.
Kaavoitus helpottaa rakennushankkeita
Anssi Väisänen
Miksi Heikkilänsaari pitää saada mukaan asemakaavaan, Oulun kaupungin kaava-arkkitehti Antti Määttä?
– Yksityisten maanomistajien kannalta kaavoitus on tärkeä vaihe. He ovat kokeneet tilanteen vaikeaksi: rakennustoiveita on monella olemassa, eikä lupia saa. Juuri asukkaiden puolelta kaavoitusta on toivottu.
Millä tavalla kaavoitus helpottaa rakennushankkeita? Eikö rakennuslupaa yksittäiselle tontille voida myöntää ilman asemakaavaa?
– Rantavyöhykkeelle rakentamista koskee maankäyttö- ja rakennuslain 72. pykälä, joten lähtökohtaisesti rakentamisen ei ole mahdollista ilman yksityiskohtaista kaavaa, poikkeuksena asuinrakennuksen korjaus ja vähäinen laajentaminen. Kaupunki tuskin myöntää poikkeuslupaa, joka sallisi vapaa-ajan asunnon korvaamisen vakituisella asunnolla. Lisäksi rakentamista säätelee Oulun kaupungin rakennusjärjestys.
Mitä hyötyjä asukkaat saavat kaavoituksesta?
– Asemakaava-alueella kadunpidon järjestäminen kuuluu kunnalle. Myös vesihuollon järjestäminen helpottuu olennaisesti.
Millaiseksi kaupunki arvelee Heikkilänsaaren muuttuvan?
– Tavoite on, että Heikkilänsaaren nykyisestä luonteesta säilyy paljon.
Miten kaava-hanke etenee?
– Kaupunginhallitus päätti vuonna 2009 Madekosken ensimmäisen osan asemakaavoituksesta. Vapaaehtoisista maakaupoista käytiin paljon neuvotteluja. Kunnallistekniikka olisi maksanut 10 miljoonaa, josta maanmyyntitulot olisivat kattaneet korkeintaan pienen murto-osan. Maanomistajia olisi ollut parisataa.
– Vuonna 2014 päätettiin, että kaavoitettava alue pilkotaan: 2016 alettiin tehdä kaavaa Heikkilänsaaren ja Lukantien alueelle. Työ halutaan viedä pitemmälle ennen kuin kaavaluonnos asetetaan nähtäville ehkä vuoden 2019 alkupuolella.
Heikkilänsaari on ainutlaatuinen pieni taajama Oulujoen varressa. Parhaillaan laadittava asemakaava lisää rakennusmahdollisuuksia.
Artikkelin lähde Kaleva 13.12.2017.