Vanhimman pöydän ääressä

Suomenmielisyys synnytti Ouluun miesten klubin 140 vuotta sitten. Kirja juhlistaa merkkivuotta.

Meidän kulma

Oulun Suomalainen Klubi ry julkaisee 140-vuotisjuhlakirjan tänään 5. joulukuuta. Kirjan toimittaja Jouko Vuorjoki kirjoittaa, että ”Suomalainen klubbi” -yhdistys perustettiin syksyllä 1876 Oulussa. Perustava kokous oli Raatissa Meurlingin ravintolassa.

Eri puolille maata oli syntynyt suomenmielisiä eli fennomaanisia yhdistyksiä. Oulun klubin perustamisen tavoite oli selvä. Kaupunkiin oli saatava yhteisö, joka ajaisi tulevissa valtiopäivämiesvaaleissa kaksi vuotta aikaisemmin perustetun suomalaisen yksityislyseon, nykyisen Oulun lyseon asiaa ja rautatien saamista Ouluun.

Oulun Wiikko-Sanomat uutisoi 11.11.1876: ”Suomalainen klubbi niminen yhdistys keskinäistä seuraelämää varten on äskettäin tässä kaupungissa syntynyt. Jäseniä on tätä nykyä lähes kolmekymmentä. Kokoukset pidetään kerran viikossa Meurling’in ravintolassa. Aikomus on siirtää ne kaupunkiin niin pian kuin sopivia huoneita ilmaantuu. Toivottavaa on, että seuran jäsenissä heräisi vilkasta harrastusta ja yksimielisyyttä paikkakunnallisten ja isänmaallisten asiain suhteen: tarjotkoon se persoonallista ajatusten vaihtoa eikä äänetöntä sanomalehtilukua ja istumista viheriäin pöytien ääressä!

Juhlakirjan pääjutun henkilöksi valittiin jo edesmennyt toimitusjohtaja Seppo Rounaja, joka toimi klubin puheenjohtajana 26 vuotta. Hän oli klubin toistaiseksi ainoa kunniapuheenjohtaja.

Nykyiseen huoneistoon Klubitalon kolmanteen kerrokseen yhdistys siirtyi 1970-luvun alussa. Toisen kerroksen ravintolatilansa klubi vuokrasi Kantaravintolat Oy:lle 1986. Samalla osa mittavasta taidekokoelmasta sijoitettiin Oulun taidemuseoon.

Klubilla voi lukea päivän lehdet, juoda kahvia, seurustella klubiveljien kanssa, pistää pystyyn korttiringin – ja ennen kaikkea rentoutua. Voi myös myös kokeilla, miten pallot uppoavat vihreällä veralla pussiin. Seiniltä voi bongata 137:n ansioituneen klubiveljen piirroskuvat.

Klubi tarjoaa jäsenilleen monipuolista harrastustoimintaa kahdeksassa eri harrastusjaostossa, jotka ovat kulttuuri-/esitelmäjaosto, golfjaosto, kuntojaosto, biljardijaosto, keilajaosto, bridgejaosto, musiikkijaosto ja metsästysjaosto.

Jäsenmäärä ylitti 500 jäsenen rajan viime vuonna. Nyt jäsenluettelossa on 526 klubiveljen nimet. Nykyään uusia jäseniä liittyy mukaan 20–30 henkilön vuositahtia, mutta toisessa päässä jäsenmäärän kasvua jarruttaa luonnollinen poistuma.

Oulun Suomalainen Klubi ry:n jäseneksi pääsy tapahtuu yhä johtokunnan yksimielisellä päätöksellä. Jäseneksi hyväksytään ”kahden klubilaisen suosituksesta isänmaallista, suomalaista kulttuuria vaalivia eri ammattikuntia edustavia miehiä”.

Nykyään puheenjohtaja on toimitusjohtaja Kalle Korkeakivi.

– On etuoikeus saada viettää aikaa itseään fiksummassa herraseurassa, kun arvotaide koristaa seiniämme ja historian siipien humina, joskus myös upea mieskuorolaulu, taustoittaa veljellistä vilkasta keskustelua, Korkeakivi toteaa juhlakirjan esipuheessa.

Lähde: Oulun Suomalainen Klubi r.ry. Klubitoimintaa jo 140 vuotta.

Mika Juola (vas.), Olli Virtanen, Matti Viitala, Jorma Tulkki, Simo Kaijansaari, Seppo Lämsä, Jarmo Hakkarainen, Reijo Raski ja Pekka Lisko sekä Oulun vanhin biljardipöytä. Arkkitehti Veikko Malmion suunnittelema Klubitalo vihittiin käyttöön 1. lokakuuta 1960. Talon juhlasali
oli Oulun suurimpia kokoustiloja, jossa muun muassa kaupungin valtuustoryhmät kokoontuivat.
Seurahuone täyttyi juhlaväestä Oulun Suomalaisen Klubin 140-vuotisillallisilla syyskuun alussa. Eila Forsberg-Hollmén (vas.) ja Hannele Rikberg sekä Kauko Jaakkola ja Jorma Kinnunen vaihtoivat kuulumisia. Johtokunta 2016. Eturivissä vasemmalta Tomi Kärsämänoja, Juhani Niva, Kalle Korkeakivi, Eerik Leikas ja Timo Hirvelä. Takana Antti Karjala, Pekka Lisko, Juhani Heikkilä, Teuvo Laurinolli, Eero Vallström ja Pekka Loukkola. Oulun lääninsairaalan lääkäri Lars Berndt Olsoni oli Oulun Suomalaisen Klubin ensimmäinen puheenjohtaja 1876-78. Juhlakirjan kanteen piirtyvät jäsenet, joista on piirroskuvat klubitilan seinällä.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 05.12.2016.