Ensin on aina tarina
Vuoden kultaseppä, oululainen Jukka Räsänen puhuu kestävän ja laadukkaan käsityön puolesta.
Räsänen hakee suunnittelemiinsa koruihin syvyyttä
kantajalle tärkeistä elämyksistä vaikka Andeilta tai
Samarkandista asti.
Eeva Kauppinen teksti // Matti Räty kuva
Räsänen omaksui etukenon jo Lahden Kultaseppäopistossa 1990-luvulla. Hän syöksyi pioneerina mukaan 3D-mallinnosten maailmaan korusuunnittelussa.
– Tänä päivänä pystytään tekemään tietokoneavusteisesti melkein mitä tahansa. Mutta näyttääkö lopputuote laadukkaalta, kestävältä ja lähestulkoon virheettömältä? – Niin kuin Veikka Gustafsson sanoisi.
Korussa saa näkyä ihmisen kosketus.
– Monet asiakkaat sanovat, että tee sillä tavalla, että siinä näkyy käsityön jälki, Räsänen kertoo.
– Silloin pitää katsoa vähän alta kulmien, että oletko ihan tosissasi. Käsityön jäljen tulee olla aidosti tehty eikä esimerkiksi keskeneräisen työn jäljen näköinen.
Korut ovat joka tapauksessa luksustuote, Räsänen muistuttaa.
– Korun pitää näyttää hyvältä joka tilanteessa. Kun pinta on kiiltävä, sen pitää kanssa olla kiiltävä, lähestulkoon kuin peili. Valitettavasti vain tänä päivänä on vitriinien täydeltä tarjolla niin sanottua bulkkikamaa, mihin ei ole käsin edes koskettu. Normaali kuluttaja tottuu siihen, eikä osaa sen kummempaa vaatiakaan.
Kultasepän mielestä koruihinkin pätee sanonta, ettei köyhän kannata hankkia halpaa.
– Kun olet valmis maksamaan sopivasti enemmän – tarkoittaa, ettei todellakaan liikaa – saat huomattavasti laadukkaamman, kestävän ja iättömämmän korun kuin jos ostaisit halpiskampetta monta kertaa vuodessa.
Tarinat ovat Jukka Räsäselle tärkeitä. Omiin koruihinsa hän on saanut syvyyttä vapaa-ajan elämyksistä ja inspiraatiota vieraiden kulttuurien saavutuksista.
Poikansa Renen mukaan nimettyyn miesten korusarjaan Räsänen löysi muotokielen sotapäällikkö Timurin mausoleumista Samarkandista Uzbekistanista.
– Keskellä yötä opas tuli avaamaan Gur-e Amirin mausoleumin ovet hiihtoretkiporukallemme ja päästi meidät minareetin nokkaan katselemaan kaupunkia, Räsänen muistelee.
– Kun hän täräytti sisällä kaikki valot päälle, paljastui marmorista tehty käsittämättömän koristeellinen mosaiikki. Koboltinsinistä, norsunluunvalkoista ja kultaa, Räsänen muistelee.
Tyttären Mikaelan nimikkosarja on puolestaan saanut aurinkoteemansa Andeilta ja pohjoisen yöttömästä yöstä.
Elämässä ja taiteessa on kulminaatiopisteitä. Jukka Räsänen on siirtynyt skandinaavisesta, pelkistetystä muotomaailmasta koristeellisempaan suuntaan. Hyvänä esimerkkinä tästä on Vuoden kaunein sormus -kisassa tänä vuonna finaaliin yltänyt Lily-sormus.
Mitä on tapahtunut? Löytyykö krumeloitumiselle syytä?
– Sitä olen itsekin ihmetellyt, kun olen aina tykännyt hyvin selkeästä ja suoralinjaisesta. Mutta sitä tavaraa alkaa olla joka paikka täynnä. Suoraan sanoen aloin kyllästyä tekemään aina viivasuoraa ja tasaista, kiiltävää pintaa, Räsänen tunnustaa.
– Ensimmäiseksi rupesin revittelemään oman sormusmalliston kihla- ja vihkisormusten kanssa. Ne ovat hyvin ronskisti tehtyjä, reilusti matattuja, massiivisia ja pintakäsiteltyjä. Ihan eri tyyppistä juttua.
Räsäsen mukaan korujen tyylisuuntaus maailmalla on viime aikoina ylipäätään mennyt koristeellisempaan päin.
– Pakko pysyä ajan tasalla. Olen onnistunut kaivamaan itsestäni koristeellista, naisellista, hienostunutta muotokieltä ulos, Räsänen sanoo hymyillen.
Räsäsellä hohtaa vasemmassa korvanlehdessä kouluaikana itselle tehty korvakoru. Minkälaisia korunkäyttäjiä muut oululaiset ovat?
– Mielestäni korujen käyttö on lisääntynyt ja tullut rohkeammaksi vuosien saatossa, hän havainnoi.
– Näyttävien juttujen käyttö on lisääntynyt. Mutta hyvin paljon hankitaan myös rihkamakauppa- ja teräskoruja tai edullisia hopeajuttuja.
Suurta mullistusta ei ilmeisesti ole luvassa.
– Toki kultaseppä voi vaikuttaa tarjoamalla sellaisia koruja, joita haluaisi ihmisten käyttävän. Mutta ostetaanko niitä, se on toinen juttu. Suomesta löytyy rohkeita seppiä, jotka tekevät näyttäviä, jopa luurankomaisia koruja. Ne lyövät paremmin läpi maailmalla kuin meillä.
FAKTA
Valmistui Lahden Muotoilu-
instituutin Kultaseppäopistosta taidekaivertajaksi/ kultasepäksi 1994.
Perusti oman verstaan Ouluun 1999. Uusin liike sijaitsee osoitteessa Pakkahuoneenkatu 15.
Tunnustukset: Suomen Kultaseppien Liitto nimitti Jukka Räsäsen vuoden kultasepäksi 2017. Oulun Yrittäjät palkitsivat hänet Vuoden yksinyrittäjänä 2016.
Omia korusarjoja: Naisten korusarja Mikaela, joka on nimetty oman tyttären mukaan. Miesten korusarja Rene, joka on puolestaan nimetty oman pojan mukaan.
Uranuurtaja: Käyttänyt 3D-mallinnusta siitä asti, kun tekniikka tuli kultasepän alalle. Kultaseppäopiston lopputyölle ”Perinteisen ja tietokoneavusteisen työkalunvalmistuksen vertailua” myönnettiin Kalevala Korun stipendi.
Jukka Räsäsen suunnittelema ja valmistama Lily-sormus ylsi kymmenen finalistin joukkoon Vuoden kaunein sormus -kisassa 2016.Vuoret veivät miestä vuosia
Oli lähellä, ettei Jukka Räsäsestä tullut jumppamaikka.– Onneksi Mikkelin Lyseon kuvaamataidon opettaja sai ylipuhuttua, että hae johonkin taiteelliseen oppilaitokseen. Se saattaisi olla sun juttu.
Urheilijanuorukaisen pitkäaikainen haave oli päästä Alpeille edes yhdeksi talveksi.
– Olin alppihiihdossa laskenut kilpaa lukioaikana. Sitten tutustuin tyyppeihin, jotka olivat pyörineet Alpeilla kausia. Syttyi polttava himo, että Alpeille on pakko päästä joskus.
Räsänen otettiin ainoana suomalaisena mukaan itävaltalaisen suksimerkin Fischerin tehdastiimiin vapaalaskijana.
– Ne antoivat minulle työkalut, millä hiihtää. Toimin suksimerkin mannekiinina, hän kuvaa.
– Sain sponsoreilla pyöritettyä puuhaa monta vuotta, niin että kaikki kamat, reissukustannukset ja jopa vähän palkkaakin tuli sieltä.
Vuoret veivät Räsäsen 1990-luvulla lähes kokonaan.
– Meillä oli tavoitteena Seven Summits eli korkeimmat huiput seitsemällä mantereella, mutta se jäi vähän kesken.Räsänen on kiivennyt ja laskenut Pohjois-Amerikan korkeimmalta vuorelta Mount McKinleyltä (Denali), Mont Blancilta useampaankin kertaan ja monilta Alppien nelitonnisilta sekä Mount Elbrusilta Kaukasuksella.
– Alaskassa käytiin pariin otteeseen, Andeilla, Himalajalla, Kashmirissa ja Tienshanilla Keski-Aasiassa. Tuli kierrettyä maailma Alaskasta Kamtshatkalle.
Hiihtohommista löytyi myös vaimo, ja hänen perässään Räsänen sanoo muuttaneensa Ouluun.
Artikkelin lähde Kaleva 28.12.2016.