Voimaileva soramies
Kiiminkiläinen Eero Eskola ajoi jo 1950-luvulla soraa pohjoisen valtateille sekä rakennuksille.
Arto KiuruKiimingin urheilijoiden eläkeläisten voimaryhmä Tervakset nostaa rautaa Kiimingin urheilukeskuksen kuntosalissa. Porukkaa valmentaa entinen kuljetusurakoitsija Eero Eskola, 84.
– Nostin painoja ensimmäisen kerran kotipirtissä tuossa Kiiminkijoen toisella puolella 17-vuotiaana, rautakanki oli silloin tankona, honkapölkyt sen päissä painoina, Eskola muistelee.
Eskola kärräsi vuosina 1953–1992 Pohjois-Suomen tietyömaille sekä rakennuskohteisiin tuhansia sorakuormia. Jalkalihakset olivat kovalla koetuksella ahtaassa ohjaamossa.
– Pahin särky kuitenkin katosi salilla, kun ensimmäisen kerran tein lyhyitä sarjoja isoilla painoilla, Eskola kertoo.
Eskola voimaili jo 1960-luvun alussa, kun kiiminkiläiset nuoret miehet keräsivät yhdessä rahaa ostaakseen pitäjään painonnostovehkeet oululaisesta urheilutarvikekaupasta.
– Voimailuporukoissamme oli parhaimmillaan jopa viisi painonnoston tuomaria, hän naurahtaa.
Eskola on myös innokas paikallishistorioitsija.
– Kiimingin kauttahan se Koillismaa lopulta hengittää, hän painottaa.
Eskola esitelmöi marraskuussa Kiimingin kirjastolla historiasta aiheenaan Kiiminki 1800–1900. Seuraavaksi hän suunnittelee esitelmää Kiimingin 1900-luvusta.
Satoja sora- ja puukuormia kuljettanut kuljetusalan ammattilainen on myös erityisen kiinnostunut Koillismaan tiehistoriasta. Yksi kiinnostuksen kohteita on Oulusta 1800-luvulla Kiimingin kautta Koillismaalle kulkenut talvitie, jonka Eskola uskoo jatkuneen aina Vienanmerelle saakka.
– Oulun satamasta kuljetettiin hevospelillä Kuusamon kautta jopa Vienan Karjalaan saakka suolaa, Ouluun taas rahdattiin Koillismaalta lihaa ja kalaa.
Eskola on kerännyt Koillismaan talvitiestä suullista perimätietoa.
– Jos jostain löytyy vielä ihmisiä, jotka ovat kuulleet vanhemmiltaan sekä isovanhemmiltaan Koillismaan talvitien historiasta, olisi heidän muistonsa ehdottomasti saatava kansien väliin.
Eskola kertoo Kiimingin Loukkojärvellä yli sata vuotta sitten vaikuttaneesta lihanpalvaajasta Sakari Loukkolasta. Tämä myi palvolihaa Turun ja Helsingin kauppahuoneille, joista tuote päätyi jopa Pariisin 1908 maailmannäyttelyyn.
– Vienan Kemistä tuoduista poroista Kiimingissä tehty palviliha sai maailmannäyttelyssä kultamitalin, Eskola kertoo.
Eskola on yksi kuljetusyritys Kiimingin Sora Oy:n kuudesta perustajasta. Yhtiö perustettiin 1963.
Kuljetushommat Eskola oli aloittanut kymmenen vuotta aikaisemmin, jolloin hän alkoi ajaa kuorma-autoa TVH:n Oulun tiemestaripiirissä.
– Kiimingin Sora Oy syntyi, koska muita töitä ei sillä hetkellä ollut, hän muistelee.
Autoista hän kiinnostui jatkosodan lopulla, jolloin Kiimingissä liikkui paljon saksalaisia sotilaita ajoneuvoineen.
– Ensimmäisen kuorma, jonka puoliperävaunuautolla ajoin, oli puukuorma, jonka rahtasin 1953 Kuusamon Kärpänkylältä Toppilan satamaan.
Kun Valtatie 20:tä alettiin rakentaa nykyiselle paikalle, alkoi Eskola ajaa omaa kuorma-autoa.
– Tapasin työmaalla monia vanhoja kiiminkiläisiä työmiehiä, joilta sain korvaamatonta tietoa alueen tiehistoriasta.
Nykyinen Kuusamontie ja tiet Kiimingistä Yli-Iihin sekä Ylikiiminkiin rakennettiin talvisin, jolloin työkoneiden oli helpompi liikkua soisessa maastossa.
Tiet rakennettiin savisorasta. Soraa nostettiin Ylikiimingin Kiviharjusta Reposeläntien kautta Kiimingin Alakylään jatkuvasta kapeasta soraharjusta. Hiekka uusien teiden pohjiin kaivettiin Jäälin hiekkaharjusta.
– Hienojakoinen sora meni Ouluun, jossa sitä käytettiin rakennusten perustojen sekä tiilien valmistamiseen.
Fakta
Alkoi kuljettaa 1953 TVH:n
Oulun tiemestaripiirin alaisuudessa, kuljetusalan yksityisyrittäjäksi, kun nykyistä Kuusamontietä alettiin rakentaa.
Perusti Kiimingin sora Oy:n 1963 viiden muun itsenäisen kuorma-automiehen kanssa, kuljetti soraa ympäristörakentamisen tarpeisiin ympäri
Pohjois-Suomea aina vuoteen 1992, jolloin jäi eläkkeelle.
Perusti Kiimingin urheilijoiden eläkeläisten voimaryhmän 1994, toiminut porukassa
valmentajana.
Harrastaa voimailun ohessa paikallis-, sota- ja tiehistoriaa.
Eero Eskola keräsi fyysistä voimaa Pohjois-Suomen lukuisilta tietyö- ja rakennusmailta. – Sorakuormat lastattiin rakennuksille ja tietyömaillevielä 1950-luvulla käsin, toki jo ennen työuraani sain vanhempieni maatalossa Kiiminkijoen pohjoispuolella kuokkia peltoa ja kaivaa ojaa.
Artikkelin lähde Kaleva 07.12.2016.