Mäntylän ensimmäinen vakituinen kiinnitys oli 1968 Lahden kaupunginteatteriin, sieltä hänen ja perheensä tie vei Joensuun kaupunginteatteriin 1986 ja edelleen Oulun kaupunginteatteriin 1989.
Oulun kaupunginteatterin palveluksessa hän työskenteli yli kaksikymmentä vuotta aina eläköitymiseensä asti 2010. Pari vuotta Oulun-kauden alussa hän toimi lavastajan työnsä ohessa myös teatterin apulaisjohtajana 1990–1991.
Vierailuja hän teki myös Rovaniemen teatteriin, Hasaniemen kesäteatteriin Joensuussa, Karirannan kesäteatteriin sekä Nostoväkinäyttämölle Lahdessa.
Taiteilijana Mäntylä oli koko uransa uutta etsivä ja erilaisista tekniikoista kiinnostunut.
Jo 1980-luvulla Joensuussa hänen kanssaan ensimmäisen kerran olimme tutkimassa 3d-suunnittelun mahdollisuuksia, mutta silloinen tekniikka ja vaatimattomat laitteet jättivät hänelle kipinän. Oulun-vuodet tekivät hänestä kolmiulotteisen mallintamisen ja tekniikan eturivin asiantuntijan koko maassa.
Usein, kun uusi tekniikka tulee teatteritaloon, se kuljettaa käyttäjiään. Mäntylä hyödynsi näitä uusia teknisiä mahdollisuuksia taiteen ja luovuuden tilaratkaisujen näkyväksi tekemiseen koko työryhmän hyväksi – lavastuksen teknisistä ja rakennussuunnitelmista etevästi kolmiulotteisesti mallinnettuihin näyttämökuviin ja lavastusanimaatioihin asti.
Lavastustaiteilijana hänen repertuaarinsa oli todella laaja. Hän paneutui erinomaisella intensiteetillään niin lapsiyleisölle suunnatun sadun kuin suuren klassikon tai oopperan suunnitteluun ja näyttämölle pystyttämiseen ja viimeistelemiseen ensi-iltoihin asti, aina yhtä tinkimättömästi.
Huolitellut ja ajatellusti viimeistellyt ja toimivat ratkaisut ja näyttämökuvat olivat hänen tavaramerkkinsä.
Uransa alussa Lahdessa hän todella sai taiteilla vaikeiden tilojen kanssa toimihan Lahden kaupunginteatteri tuolloin ison näyttämön osalta ammattikoulun juhlasalissa ja pieni näyttämö vanhassa pikkuteatterissa Tirrassa.
Uusi talo toi uudet tekniikat ja mahdollisuudet, siellä hän avauksessa lavasti menestykseksi muodostuneen
Joensuun kaupunginteatteri työskentelee suojellussa, teatterille ahtaassa jugendtalossa, mutta erinomaisia ja toimivia näyttämökuvia hän loihti avatessaan alppimaisemat karjalaisille katsojille musikaaliin
Artikkelin lähde Kaleva 15.12.2016.