Kyläpäällikkö ei jämähdä kiikkutuoliin
Alpo Murtoniemestä ei tullut maatilan jatkajaa, vaan kyläpäällikkö ja asioiden ajaja.
– En tiedä, onko tässä tullut jokin virhe, kun en tunnista itseäni tuosta iästä, hän vastaa ja virnistää päälle. Häntä ja Maija-vaimoa ei ole eläkeiästä huolimatta eläkeläispiireissä näkynyt.
Sen sijaan kiirettä on pitänyt muissa asioissa. Murtoniemi on Kalajoella ja erityisesti alle tuhannen asukkaan Raution kylässä tunnettu mies. Kyläpäälliköksikin kutsutun Murtoniemen lukuisten luottamustoimien kirjo alkaa kaupunginvaltuustosta ja päätyy muun muassa nuoriso- ja urheiluseuratoiminnan kautta kyläyhdistyksen puheenjohtajan paikkaan. Siitä Murtoniemi luopui vastikään, 27 vuoden jälkeen.
– Elinkautinenkin on vain 25 vuotta, hän heittää.
Kuten arvata saattaa, miehellä riittää myös huumorintajua.
Murtoniemi uskoo, että into yhteisten asioiden hoitamiseen on peräisin hänen isältään. Tämä oli maanviljelijä samalla Raution kylällä, missä Alpo syntyi 40-luvun suuriin ikäluokkiin.
– Isä oli kaikessa mukana, joten katsottiin, että ei poika voi olla paljon huonompi kuin isänsä. Sorruin sitten näihin juttuihin, Murtoniemi sanoo.
Aina vastuunkanto ja monipuoliset luottamustehtävät eivät ole olleet helppoja. Kun Murtoniemen puhelin soi, se yleensä tarkoittaa, että jokin asia on pielessä ja se on hoidettava kuntoon.
– Aina en ole osannut sanoa ei, Murtoniemi sanoo ja vakavoituu. Joskus kieltäytyminenkin olisi nimittäin hyväksi.
Viime vuonna pitkään jatkunut stressi johti terveysongelmiin. Uutta vauhtia piti Murtoniemen mukaan käydä hakemassa sairaalan kautta. Sen jälkeen mies on laittanut elämän arvojärjestystä uusiksi.
– Paineen- ja stressinsietokyvyllä on rajansa, Murtoniemi pohdiskelee.
Esimerkiksi kuntavaaleissa häntä ei enää ensi keväänä nähdä.
Aikoinaan syntymäpäivälahjaksi saatu kiikkutuoli saa silti jatkossakin olla enimmäkseen rauhassa, sillä tekemistä kyllä riittää. Vaikka vastuuta jaetaan nyt muille, Murtoniemi aikoo edelleen jatkaa kylän toiminnassa. Sen lisäksi miestä vie urheilu.
Aamuisin kuuden jälkeen Murtoniemi pukee päälleen urheiluvaatteet, heijastinliivin ja otsalampun ja lähtee kahdeksan kilometrin mittaiselle juoksulenkille. Intohimoinen kuntourheilija on myös vuosien varrella valmentanut kymmeniä paikallisia urheilijoita.
Syksyisin Murtoniemi käy myös hirvimetsällä.
– Hirvijahti on parasta terapiaa mitä on. Siellä puhutaan asiat halki, paistetaan makkaraa, välillä on jännitystä ja tilanne päällä. Asiat puhutaan niin kuin ne ovat eikä kaunistella.
Kyläpäällikkö-titteliä Murtoniemi ei pidä kovin tarpeellisena. Päälliköiden sijaan tarvittaisiin hänen mielestään tekijöitä.
Raution kylässä riittää hänen mukaansa aktiivista henkeä. Talkoohenkeä ja naapuriapua löytyy vielä. Joka kesä järjestetään Rautio-viikot ja kylään on rakennettu talkoilla lintutorni. Kyläkeskuksesta löytyy niin kauppa, pankki kuin kirkkokin.
Murtoniemen mukaan apua tarvittaisiin silti yhteiskunnaltakin. Keskittämispolitiikka huolettaa miestä, jonka mielestä peruspalvelutaso pitäisi säilyttää.
– Pelkkä hymy ja lämmin kädenpuristus ei riitä.
Fakta
Opiskeli raittiussihteeriksi Joutsenon opistossa ja valmistui vuonna 1974. Työskenteli nuorisosihteerinä Kalajoella ja jäi eläkkeelle helmikuussa 2010.
Lukuisia luottamustoimia. Toimi muun muassa 27 vuotta Raution kylän kyläyhdistyksen puheenjohtajana. Ollut Kalajoen valtuustossa keskustan listoilla vuodesta 1989 ja toiminut Raution Kisailijat -urheiluseuran sihteerinä 1970-luvulta lähtien.
Sai vuonna 2015 valtakunnallisen Kylätoiminnan tiennäyttäjä -palkinnon pitkästä työstään kylätoiminnan hyväksi.
Perheeseen kuuluu vaimo Maija Murtoniemi, neljä lasta ja 11 lastenlasta.
Harrastaa liikuntaa, metsästystä ja omistaa harrastusautona Lada Nivan vuosimallia 1988.
Juhli ennakkoon jo lauantaina.
Alpo Murtoniemi on kulkenut Raution kylänraittia lapsesta saakka. Yhteisiä asioita hoiti innokkaasti aikoinaan myös Murtoniemen isä.
Artikkelin lähde Kaleva 04.12.2016.