Kuorma-auton ratista korualan oppiin

Kun osatutkinto edellytti esilläoloa, Seppo Vainikainen teki korusarjan kansanedustajalle Linnan juhliin.

Jarno Mällinen

Kun kuorma-autoilija ryhtyy koruntekijäksi, voisi luulla, että identiteetti vaihtuu. Tuposlaiselle Seppo Vainikaiselle, 43, muutos ei kuitenkaan ollut mullistava. Toive luovasta työstä eli jo ratin takana.

– Ennen autoilua maalasin kynäruiskulla ja piirsin. Mutta perheellisen tulojen pitää olla varmalla pohjalla, siksi kai työskentelin rahtarina niin pitkään, hän sanoo.

Ura eteni ”pullakuskista mattomieheksi” ja kesti 18 vuotta. Koska yksityisyrittäjä ei juuri lomia – sairauslomiakaan – pitänyt, kroppa ja mieli alkoivat protestoida.

– Oli väsymystä ja puolen vuoden välein keuhkoputkentulehduksia ja keuhkokuumeita. Ei se burnoutiin asti mennyt, mutta päätin hypätä pois ajoissa.

Alan valinta ei ollut itsestäänselvyys. Keväällä 2014 Vainikainen kehitteli ideaa kuorma-autopesulasta, ajeli muiden leivissä ja mietti, miksi isona rupeaisi. Sitten hän luki korualan koulutuksesta, jota annetaan OSAOn Myllytullin–Pikisaaren-yksikössä.

Aiemmin korut olivat kiinnostaneet vain lahjaesineinä, mutta nyt ne vastasivat muutoksen tarpeeseen. Niiden valmistus vaikutti varmemmalta elannonlähteeltä kuin vaikkapa kuvataide, ja metallia saa rassata melkein kuin autotallissa.

– Mittakaava on pienempi, mutta tässäkin viilataan, porataan ja sahataan.

Vainikainen pääsi OSAOon peruutuspaikalle. Artesaanin paperit hän sai viime kesäkuussa. Opiskelu jatkuu PSK-Aikuisopistossa luovan liiketoiminnan parissa: yrittämisen perusasiat ovat vanhastaan hallussa, ”mutta tämä on ihan erilaista”.

Käytännön kokemusta kertyy myös Osuuskunta Artesaaresta, jonka Pikisaaresta valmistuneet käsityöläiset ovat perustaneet oppimisympäristökseen. Oman yrittäjyyden tarkempi muoto on vielä auki. Korualalla voi erikoistua tilaustöihin, sarjatuotantoon, korjaukseen tai alihankintaan, tai koota leipänsä monelta saralta.

– Pyrin varmaan sarjatuotantopuolelle, itse suunnitelluilla malleilla ja jälleenmyyjien kautta.

Joukosta erottautuminen on alalla elinehto. Erityisen hyvin se onnistui vuosi sitten, kun oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen esiintyi Linnan juhlissa Vainikaisen koruissa. Samalla täyttyi osatutkinnon vaatimus työn esilläolosta.

– Tykkään hänen tyylistään ja otin yhteyttä. Hyrmä-korusarja on nimetty hänen kissansa mukaan ja tehty löytötavarahopeasta, sillä teemana oli kierrätys.

Pitsimäisissä koruissa näkyy Vainikaisen hallitsema plique-à-jour- eli ikkunaemalointi. Se on harvinaisempaa ja vaikeampaa kuin koulun käsityötunneilta tuttu tasoemalointi, sillä emali ei tule metallin päälle, vaan ”ikkunaksi” korurakenteiden väliin.

Autoilutaustasta on se hyöty, että Vainikainen voi lähestyä korusuunnittelua puhtaalta pöydältä, tyylisuuntauksiin sitoutumatta. Muuten rahtarin ura on muisto vain.

– Hyvinvointini on parantunut. Nautin tästä suunnattomasti.

Mutta onko hän nyt identiteetiltään taiteilija?

– Korutaiteilija... miksei. Nyt tunnen, että olen kotonani. Auton rattiin ei ole kaipuuta.

fakta

Osuuskunta Artesaari koulii yrittäjäksi

OSAOn Myllytullin–Pikisaaren-yksikön yhteyteen syyskuussa 2015 perustettu oppimisympäristö.

Tavoitteena harjoitella käsityöalan yrittäjyyttä ja kasvattaa yrittäjiä.

Hallituksen puheenjohtaja Seppo Vainikainen.

Jäseninä 33 valmistunutta tai opiskelevaa vaatetus-, tekstiili-, restaurointi- ja korualan osaajaa sekä OSAOn henkilökuntaa. Lisää jäseniä ja aloja odotetaan.

Ei vielä omaa myymälää. Tuotteita kaupan myyntitapahtumissa sekä osoitteessa holvi.com/shop/OSKArtesaari

Paikalla Oulun Rotuaarin Tiernatorilla torstaihin 22.12. saakka.

Facebookissa: Osuuskunta
Artesaari

Seppo Vainikaisen korunäyttely Oulun kaupunginkirjaston ala-aulassa 19.12.– 7.1.

– Tällä alalla pitää seurata mitä muut tarjoavat, mutta myös luottaa omaan juttuun, Seppo Vainikainen sanoo.
Korujen suunnittelussa hän arvostaa perinteisiä taiteellisia hyveitä: selkeyttä ja yksinkertaisuutta. Mutkikkaammassa designissa auttaa 3D-tulostus: korumuotti valetaan 3D-hartsitulosteen ympärille. Jenkkiautoharrastajien riipus syntyi osatutkinnossa, jossa kriteerinä oli asiakaslähtöisyys. Hanna Sarkkiselle tehty Hyrmä-rintakoru on esimerkki ikkunaemaloinnista.

Artikkelin lähde Kaleva 21.12.2016.