Kotoisa kohtauspaikka tavoitteena
Myllytullista keskustaan muuttanut Hyvän mielen talo pyrkii tavoittamaan monenlaisia ihmisiä.
Anne HelaakoskiVaaranpuiston laidalla Oulun keskustassa sijaitsevan Talousseuran talon alaovi on kutsuvasti auki. Sisällä tuoksuu alakerran Katoppa-asukastuvasta leijuvan lihasopan aromi.
Toisessa kerroksessa oleva Hyvän mielen talo aukeaa virallisesti kymmeneltä, mutta paikalla on jo talon työntekijöitä ja vapaaehtoistoimijoita kokoustamassa tai omissa työhuoneissaan.
Hyvän mielen talo muutti vähän aikaa sitten keskustaan Kauppurienkadulle Myllytullista, missä se ehti toimia 15 vuotta. Avajaisia pidettiin 14. marraskuuta.
Yksi syy muuttoon oli taloudellinen. Kiinteitä kuluja piti saada pienemmiksi, kertoo yhdistyksen toiminnanjohtaja Solja Peltovuori.
– Tilaa on nyt noin 150 neliötä vähemmän kuin Myllytullissa. Työntekijöiden työtiloja tiivistettiin ja kävijöille toiminnalliset tilat saatiin paremmin käyttöön.
Nykyistä sijaintia keskustassa Peltovuori pitää hyvänä, nyt heidät on helpompi tavoittaa.
Oulun läänin talousseuran maataloussäätiöltä vuokratuissa tiloissa sijaitsee niin työntekijöiden työhuoneita kuin yhteis- ja koulutustiloja. Heti ovesta tultaessa on neuvonta.
Kahvila-aulassa on kahviautomaatti sekä lehtiä luettavaksi. Olohuoneessa nojatuolit kutsuvat löhöämään.
Pienessä luentosalissa on jo koristeltuna kuusi, ja yhdelle seinälle on askarreltu joulukalenteri kirjekuorista.
Eri huoneissa on yhdistyksen logon teemaa toistavat kettutapetit. Kettu esittäytyy myös kahvimukien kyljissä ja erilaisissa pehmoleluissa ja koriste-esineissä. Tiloissa on pyritty pehmeyteen ja kodinomaisuuteen, kertoo Peltovuori.
Talossa on esillä joulukuun ajan myös Seppo Saarikosken kuvataidenäyttely Elämäni kirjo. Siihen voi käydä tutustumassa talon aukioloaikoina.
Hyvän mielen talo on tarkoitettu ihmisille, joilla on omaa tai läheisen kokemusta mielenterveyden ongelmista ja niistä toipumisesta. Lisäksi toimintaan voi tulla mukaan kuka tahansa, joka on kiinnostunut mielenterveyden edistämisestä ja vapaaehtoistoiminnasta, selittää Peltovuori.
– Vuonna 1989 alkaneen toiminnan alkusysäys tuli omaisten aktivoitumisesta. Tämä talo on omanlaisensa, täällä voi olla monenlaisia ihmisiä. Emme halua leimautua vain joko potilaiden tai omaisten yhdistykseksi.
Erilaisia vertaisryhmiä on vuosittain 40–50. Vapaaehtoisten vetämät ryhmät ovat tärkeitä. Niissä harjoitellaan ilmaisukeinoja sekä vuorovaikutusta.
Hanna Hauru on vetänyt vapaaehtoistoimijana Proosa-ryhmää syksystä lähtien. Perjantaisin kokoontuvassa ryhmässä kirjoitetaan Haurun antamasta aiheesta ja seuraavalla kerralla luetaan kirjoitukset ääneen ryhmäläisille, jotka kommentoivat tekstiä. Sen jälkeen keskustellaan.
– Esimerkiksi viimeksi annoin aiheeksi lapsuuden. Kirjoittaa voi tositapahtumista tai kehitellä vaikka novellin. Ryhmässä saa palautetta ja vertaistukea. On tärkeää ja terapeuttista laittaa ajatuksiaan paperille, Hauru kertoo.
Ensimmäisillä kerroilla ryhmäläisiä jännitti niin, ettei keskustelua juuri syntynyt. Nyt kun on tultu tutuksi, kuulumisien vaihto vie jo enemmän aikaa ja kirjoittaminen lähes toissijaista.
– Muutama on sanonut, ettei välttämättä tulisi lähdettyä ihmisten ilmoille, jos ei olisi tätä ryhmää.
Peltovuori on huomannut, että tällä hetkellä pyydetään erityisen paljon yksilöllistä keskusteluapua. Keskustelun avulla ihminen saa selviteltyä elämäntilannettaan.
Maanantaisin paikalla on keskustelemassa vapaaehtoisina talouden tukihenkilöitä. Heillä voi olla sosiaalityö- tai pankkitaustaa ja he ovat saaneet Takuu-Säätiön koulutuksen.
– Pyrimme olemaan matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Järjestämme myös tapahtumia ja yhteisöllistä toimintaa, kuten konsertteja ja muita yleisötilaisuuksia.
Nuoria tavoitellaan toimintaan mukaan muun muassa Mielipaletti-projektin avulla. Projektissa järjestetään esimerkiksi retkiä ja tutustumisia ja sen avulla oppii itseilmaisua ja itsetuntemusta.
– Sellainen tuntuma kuitenkin on, että on paljon kotiin jääviä nuoria, jotka pitäisi jotenkin tavoittaa. Nuorilla on paljon jännitystä, ahdistusta ja mielialaongelmia.
Hyvän mielen talon toiminnalle on tarvetta. Valitettavasti, toteaa Solja Peltovuori.
– Me toimimme mielenterveyden edistämisen näkökulmasta ja tarjoamme toimintaa, joka ylläpitää arjen taitoja ja arjessa pärjäämistä. Välillä on huoli, että saavatko ihmiset riittävästi tukea ja hoitoa, sillä joillain on vaikeitakin ongelmia,
Sekä Peltovuori että Hauru ovat huolissaan erityisesti hoitoon pääsyä odottavista ihmisistä.
– Hirvittää, kun ajattelee, että mielenterveystoimistoon on vuoden jono. Esimerkiksi nuorille vuosi on tosi pitkä aika, Hauru miettii.
Fakta
talo ry
Toiminut nykyisellä nimellä 1990-luvun lopulta saakka.
Sijaitsee osoitteessa Kauppurienkatu 23, 2. kerros. Sisäänkäynti on Vaarankadun puolella.
Noin 780 jäsentä, joista 28 yhteisöjä.
Vapaaehtoistoimijoita vuosittain noin 120, työntekijöitä 9.
Toiminnan rahoittaa Raha-automaattiyhdistys, vuonna 2016 rahoitus on 646 000 euroa.
Pohjois-Suomen alueella yhdistyksellä on omaisryhmiä 15 paikkakunnalla.
Vuosittain yksittäisiä kävijöitä on noin 3 000, kontakteja on vuodessa noin 12 000.
Talo on auki maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin kello 10–16 sekä keskiviikkoisin kello 10–17.30. Talo on suljettu 5.–6.12.
Toimintaan pääsee tutustumaan ottamalla yhteyttä mielenterveysneuvontaan 044 311 4140 tai osoitteeseen info@hyvanmielentalo.fi.
Hyvän mielen talon kitaristitontut esiintyvät ja laulattavat yleisöä perjantaina 16.12.
kello 14–15. Tarjolla torttukahvit.
Projektin aikana järjestetään työpajoja, retkiä, kursseja ja leirejä, joissa yhdistetään taide- ja elämystoimintaa, mielialan itsehoitotaitojen opiskelua sekä vertais- ja vapaaehtoistoimintaa. Nuoret voivat osallistua toimintamuotojen suunnitteluun ja järjestämiseen.
Taidetyöskentelyyn, vertaistukiryhmiin ja vapaaehtoistoimintaan osallistumalla saa mielekästä toimintaa arkeensa sekä mahdollisuuden kehittää ja ylläpitää voimavarojaan, sosiaalisia taitojaan ja verkostojaan.
Mielen voimaa -kurssi tarjoaa keinoja masennuksen ennaltaehkäisyyn ja lievittämiseen. Toimintaan ei tarvitse aiempaa osaamista.
Artikkelin lähde Kaleva 05.12.2016.