Elina UrsinTietoliikennetekniikan professori Matti Latva-aho ajautui tutkimuksen pariin tehtyään diplomityönsä Nokian matkapuhelinyksikössä 1990-luvun alussa Oulussa. Nokia oli tuolloin nosteessa, ja sen gsm-puhelimet olivat vasta tulossa markkinoille.
– Silloin ymmärsin yliopistotaustaisen tutkimuksen merkityksen yritysten teknologian kehittämisessä. Meillä se on Oulussa toiminut uskomattoman hienosti.
Ennen kuin teollisuus lähtee kehittämään uutta teknologiaa, yliopistolla pitää olla vahvaa tutkimustoimintaa.
– Siinä vaiheessa, kun teollisuus globaalisti pistää rattaat pyörimään uuden standardin kehittämisessä, meidän on syytä katsella jo seuraavaa vaihetta.
5G-teknologian kehittämisestä on paljon kohistu, monenlaista uutta on lupailtu ja maalailtu. Kuitenkin ensimmäisessä versiossa moni asia jää toteutumatta, sanoo langatonta radiotietoliikennettä tutkiva Latva-aho.
– Meidän pitää katsoa erityisesti juuri niitä asioita, jotka kenties jäävät ensimmäisessä vaiheessa toteuttamatta.
5G:n standardoiminen on alkanut tänä vuonna, mutta Latva-ahon tutkimusryhmän katse on jo ajanjaksossa 2020–2030.
– Mietimme, mitä sovellukset vaativat radioteknisesti matkapuhelinjärjestelmiltä. Luomme jo tulevaa osaamista.
Suomen Akatemia valitsi Latva-ahon Oulun yliopiston akatemiaprofessoriksi seuraavaksi viisivuotiskaudeksi. Muutama viikko sitten Latva-aholle luovutettiin Pentti Kaiteran rahaston 20 000 euron tunnustuspalkinto merkittävästä tutkimustyöstä Oulun yliopiston ja koko Pohjois-Suomen hyväksi.
Latva-aho on johtanut vuodesta 1998 Oulun yliopiston Centre for Wireless Communications -tutkimuskeskusta. Hän toimii vuoden vaihteeseen saakka sen radioteknologiat-tutkimusryhmän johtajana. Tutkimusyksikössä työskentelee sata henkilöä.
Professorin kallisarvoista aikaa on mennyt yliopiston byrokratian pyörittämiseen. Siksi akatemiaprofessuuri tuli Latva-aholle hyvään saumaan.
– Jotta ajatus lentäisi, oravanpyörästä pitää päästä vähäksi aikaa irti.
Latva-aho kuuluu maailman kärkitutkijoihin tietoliikennetekniikassa. Jos Nokian toimitusjohtajaa Rajeev Suria on uskominen, Oulu on maailman paras paikka kehittää radioteknologiaa. Se on myös syy, miksi Latva-aho ei kaipaa maailmalle.
Latva-ahon tutkimusryhmä tekee nyt Nokian ja muiden yritysten kanssa yhteistyötä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
– Tehtävämme on kasvattaa asiantuntijat teollisuuden tarpeisiin. CWC: ssa on puolestaan valtava rekrytointipohja yrityksille. Väitän, että tänä päivänä yritykset tarvitsevat yliopistoa enemmän kuin koskaan aikaisemmin – varsinkin Suomessa.
Joka kerta, kun mahdollisuus tulee eteen, Latva-aho haluaa muistuttaa yrityksiä rekrytoitavien kansainvälisestä taustasta.
– Niin meillä kuin vastaavissa tutkimusryhmissä Suomessa rekrytoitavat eivät ole suomalaisia. 30 jatko-opiskelijastani kaksi on Suomesta, loput eri puolilta maailmaa.
Latva-ahon mukaan yritykset eivät palkkaa tällä hetkellä parasta asiantuntijaa, vaan mieluummin hyvän suomalaisen työntekijän. Muutos on vääjäämättä edessä.
– Herätys, oululaiset firmat. Nähkää mahdollisuus! Latva-aho sanoo.
Latva-aho elää voimakkaasti vuodenaikojen mukaan. Kun työt yliopistolla antavat periksi, hän lähtee mökilleen Haukiputaalle.
Latva-aho on perinteisen tyylin himohiihtäjä.
– Tavoitteenani on hiihtää talvella kolme tuntia yhtä soittoa kovaa vauhtia. Silloin tiedän, että olen hyvässä kunnossa. Harrastustenkin vuoksi päätin aikanaan Ouluun jäädä. Täällä kaikki on lähellä.
Perheeseen kuuluvat aviovaimo Kirsi sekä tyttäret Maiju, Jenni ja Elina.
Opinnot: Ylioppilaaksi Alavuden lukiosta 1987. Suorittanut tutkintonsa ja väitellyt tekniikan tohtoriksi Oulun yliopistossa 1998.
Ura: Työskennellyt tietoliikenteen tutkimuksen parissa Oulun yliopistossa 1990-luvun alkuvuosista lähtien. Nimitettiin tietoliikennetekniikan professoriksi vuonna 2000. Vuosina 1998–2006 toimi alansa tutkimukseen keskittyvän Oulun yliopiston Centre for Wireless Communications -tutkimuskeskuksen johtajana. Johtaa samassa keskuksessa toimivaa radioteknologiat-tutkimusryhmää. Suomen Akatemia valitsit Latva-ahon akatemiaprofessoriksi kaudeksi 2017–2021.
Tunnustukset: Nokian Säätiön
tunnustuspalkinto 2015, IEE Mountbatten Premium Award 2003, Electrical Engineering Foundation Finland Award 2000 ja paras teknistieteellisten alojen väitöskirja 1998.
Artikkelin lähde Kaleva 06.12.2016.