Ensemble aloitti yhteisen matkan

Neljäntienristeys-oopperan roolit vievät tekijät
fyysisestikin tiukoille.

Pia Kaitasuo teksti // Jukka-Pekka Moilanen kuvat

Mezzosopraano Jenny Carlstedtin Twitter-tilille ilmestyi syyskuun 21:nä kuva, jossa laulajatar pitelee kourallista erilaisia kyniä. Tekstissä laulajatar toteaa, että ”maailmankantaesitystä harjoitellessa tarvitsee todella monta eriväristä merkitsemisvälinettä”.

– Tämä on ollut niin vaikeaa, hän naurahtaa.

Asia nousee esille marraskuun lopulla, jolloin kyseisen teoksen, Neljäntienristeys-oopperan, harjoitusperiodi on juuri alkanut Oulun kaupunginteatterissa.

– Niinkö? säveltäjä Tapio Tuomela kysyy solistiltaan hieman hämmentyneenä.

– Solistit ovat itsenäisesti tahoillaan harjoittaneet stemmansa tukenaan mp3-muotoiset harjoittelunauhat, joissa orkesterin osuus on soitettu synteettisellä pianolla – nyt ollaan modernissa ajassa, Tuomela kertoo.

– Kyllä siitä rytmit ja soinnut saa, mutta onhan se vähän masentavaa. Musiikkia pääsee varsinaisesti tekemään vasta yhdessä pianistin kanssa, Carlstedt kommentoi.

– Tämähän on meille tuttua, vapaana taiteilijana olemisen arkea. Harjoittelun alkaessa on totaalisen yksin, baritoni Gabriel Suovanen muistuttaa.

– Ja jos haluan harjoituspianistin, maksan sen omasta pussistani.

Sen tähden nyt, vaiheessa, jossa harjoitellaan ensemblena ja korrepetiittori Markus Vaaran kera, kolmikko on ylen tyytyväinen.

Solistikaksikko, Neljäntienristeys-tarinan Lahja ja Onni, on selvästi motivoitunut uuden edessä.

Kuukausien omaehtoisen harjoittelun ohessa on perehdytty paitsi alkuperäisteokseen, Tommi Kinnusen esikoisromaaniin, myös sen aikakauteen.

Mikä merkitys sillä on, että teoksen tapahtumat sijoittuvat niille seuduille, jossa oopperan kantaesitys tapahtuu?

– Olemme puhuneet siitä, että yleisössä on varmaan monia, joilla on yhtymäkohtia miljööseen, Carlstedt toteaa.

– Tulen Ahvenanmaalta, todella pienestä kylästä, ja uskon ihmisten olevan aika lailla samanlaisia molemmissa paikoissa. Se mitä en tunne, ja johon haluan perehtyä, on lestadiolaisuus. Se voima, joka ihmisiä siinä ohjaa, on kiinnostava.

Kuusamolaislähtöiselle säveltäjälle tuo maailma on hyvin tuttua.

– Myös liberisti Sami Parkkinen tuntee pohjoisimman herätysliikkeen hyvin, Tuomela kertoo.

Jenny Carlstedt on lukenut romaanin ruotsiksi, mutta myös alkuperäisteoksen hakeakseen varmuutta kieleen: ruotsi on ahvenanmaalaisen Carlstedtin äidinkieli.

Lahjan äidin, Marian roolissa oleva Virpi Räisänen onkin äidillisesti ohjannut Carlstedtin Oulun murteen ääntämystä.

Suovanen sai romaanin käsiinsä kesällä ja se on kulkenut repussa, ja ollut tiiviisti uudelleen lehteiltävänä, siitä lähtien.

Gabriel Suovanen on viime vuosina tehnyt tukun nykyoopperarooleja. Miten suuri merkitys tähän genreen perehtyneisyydellä on ollut Neljäntienristeystä harjoitellessa?

– Se että olen kiinnostunut modernista musiikista, auttaa minua todella paljon. Teemat ja tekstit ovat usein kiinni tässä ajassa. Ne ovat ikään kuin nurkan takana.

– Perinteiseksi kutsuttu ohjelmisto kiinnostaa minua yhä vähemmän. Sen sijaan koen modernin aidoksi, ja näen näiden modernien teosten usein kompleksisten tyyppien olevan kiinnostavan – vaikka ne ovat hyvin etäällä minusta itsestäni.

Näitä rooleja tulkitessa mukana on laaja tunneskaala. Kuinka paljon esimerkiksi ahdistus tuntuu laulajan fysiikassa?

– Olen huomannut sen selvästi. Lahjan roolissa käy läpi niin paljon. Kaiken. Harjoituksen jälkeen minun on saatava liikkua, jotta jännitteet purkautuvat, Carlstedt toteaa.

Suovanen myötäilee, mutta muistuttaa tilanteen olevan edessä joka kerta.

– Tuttuakin teosta työstäessä on kunkin produktion alussa ihan nollapisteessä. Olet saanut ikää ja kehittynyt ihmisenä, Suovanen selittää.

– Ja äänikin on muuttunut, Carlstedt kommentoi.

– Laulaja vaeltaa oman kehonsa, äänensä, instrumentin kanssa vuodesta vuoteen, Suovanen jatkaa.

FAKTA

Osana Suomi 100 -juhlavuotta

Tapio Tuomelan säveltämä Neljäntienristeys-ooppera pohjautuu Tommi Kinnusen samannimiseen esikoisromaaniin.

Kirja nimettiin vuonna 2014 Finlandia-ehdokkaaksi, ja se voitti ensimmäisen Vuoden kirja -palkinnon sekä Kirjakauppaliiton Kiitos kirjasta -mitalin vuonna 2015. Sitä on eri muodoissaan myyty noin 70 000 kappaletta ja teoksen käännösoikeudet on myyty 16 kielelle.

Libreton on kirjoittanut kirjailija, kääntäjä ja dramaturgi Sami Parkkinen.

Orkesterina oopperassa on Erkki Lasonpalon johtama Oulu Sinfonia.

Neljäntienristeyksen lavastus on Kalle Nurmisen, puvut on suunnitellut Pasi Räbinä ja valot Jukka Kyllönen.

Päärooleissa ovat Virpi Räisänen (Maria), Jenny Carlstedt (Lahja), Virva Puumala (Kaarina) ja Gabriel Suovanen (Onni).

Ooppera on osa Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Se tuotetaan yhteistyössä Oulu Sinfonian, Oulun Ooppera ry:n, Oulun ammattikorkeakoulun ja Oulun konservatorion kanssa. Produktio saa tukea Taiteen edistämiskeskukselta.

Neljäntienristeys-oopperan ensi-ilta on 13.1.2017.

Jenny Carlstedt ja Gabriel Suovanen ovat tammikuun 13. päivänä Oulussa ensiesityksensä saavan Neljäntienristeys-oopperan Lahja ja Onni. Harjoittelujakso päättyi marraskuun lopussa ja säveltäjä Tapio Tuomela sai kuulla teoksensa solisteja ensi kertaa yhdessä.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 06.12.2016.