Bändi-kvartetti Oulusta

Neljä yhtyettä soittaa lauantaina
yhdellä ja samalla keikalla.

EHKÄ-duokin kasvaa hetkeksi
kahdeksanjäseniseksi.

Anssi Juntto, teksti ja kuvat

Mäkelininkadulla sijaitseva treenikämppä heräilee vähitellen eloon. Eri oululaisbändeistä tutut rokkarit laittavat tottuneesti omia instrumenttejaan soittokuntoon.

Touhutessaan yksi jos toinenkin ehtii ihmetellä, mihin mikrofonien jalusta-adapterit ovat kadonneet.

Viimeisenä paikalle vääntäytyvä Janne Aslak Räsänen tunnustaa lainanneensa niitä Wood Barin jameihin ja alkaa ruuvata adaptereita paikoilleen Riku Rousun kanssa.

Neljän oululaisen bändin The Blood Sausage Boysin, Sweat Shop Boysin, Ruotomielen ja EHKÄn jäsenet valmistautuvat Crosspissrockin yhteiskeikkaan, jonka parituntinen setti koostuu kyseisten bändien biiseistä. Tällä kertaa treeneissä on kuusi soittajaa, mutta lavalla heitä tulee olemaan kahdeksan.

Lisäväriä keikalle tuo se, että laulajat laulavat välillä myös toistensa biisejä. Samoin instrumentit vaihtuvat.

Vaikka tempaus on ainutlaatuinen, ihan ennenkuulumaton se ei ole.

– Kesällähän Sweat Shop Boys ja The Blood Sausage Boys tekivät Sweat Sausage Boys -nimellä keikan Qstockissa. Se tuli siitä, kun molemmat haki keikkaa festivaalille, mutta siellä oli vain yksi slotti vapaana, Rousu selvittää.

Kaikissa muissa Crosspissrockin kokoonpanoissa paitsi EHKÄssä soittava Rousu tunnustaa haaveilleensa joskus aikaa sitten kesäfestivaalista, jonka esiintyjäkaarti koostuisi muutaman pienemmän soittajaporukan eri bändeistä.

– Siinä säästäisi bäkkärikuluissa ja liksoissa, Rousu naurahtaa.

The Blood Sausage Boysin Antti Viitala puolestaan odottaa eniten nimenomaan illan musiikillista antia.

– En ole koskaan laulanut enkä edes ajatellut laulavani Ruotomieltä, mutta nyt pääsen kokeilemaan sitäkin. Se on siistiä, hän sanoo.

Kun laulaja vaihtuu, biisikin luonnollisesti kuulostaa vähän eriltä. Muutoin mitään kovin radikaaleja muutoksia ei sovituksiin ole tehty. Jokunen poikkeuskin toki löytyy.

– Nyt me pystymme soittamaan sellaisen Sweat Shop Boysin biisin, jota emme ole saaneet triona toimimaan. Nyt kun on enemmän porukkaa, se kuulostaa siltä, mitä olemme halunneetkin sen kuulostavan, Lasse Junnila kertoo.

– Sama Ruotomielellä. Toin ehdolle yhden biisin, jonka haluaisin laulaa. Kävi ilmi, että he eivät olleet koskaan soittaneet sitä livenä. En tiedä, miksi, Viitala jatkaa.

– Se ei vain ole ollut pelikunnossa. Nyt se oli pakko laittaa pelikuntoon, Ruotomielessä ja EHKÄssä vaikuttava Räsänen vastaa.

– Sehän voi olla, että soitamme sen sitten seuraavalla Ruotomielen keikalla keskenämme, Rousu miettii.

Dramaattisimpina muutokset kuuluvat kuitenkin duopohjaisen EHKÄn aikaansaannoksissa.

– Muissa jutuissa ei ole tehty sitä, että soitettaisiin Ruotomielen biisejä The Blood Sausage Boysin tyyliin kantrina tai toisin päin. Mutta EHKÄn kohdalla se menee uusiksi, Räsänen toteaa.

– Biisissä, missä levyllä ei ole kuin nokkahuilu, kitara ja laulu, on nyt kahdet rummut.

Jos muut ovat harjoitelleet yhdessä toistakymmentä kertaa parin kuukauden aikana, Helsingissä asustava EHKÄn Kaisa Karjalainen ehtii mukaan vasta soundcheckiin. Yhdet etätreenit toki hänelläkin ovat takana.

Se, että soittajat soittavat useammassa bändissä ja kuuntelevat toistensa musiikkia, on hieman helpottanut urakkaa. Monet biisit ovat olleet tuttuja entuudestaan.

Vielä kun Räsäsen särisevä kitarapiuha on saatu vaihdettua, treenikämpällä päästään vihdoin itse asiaan. Kaikki ovat samaa mieltä siitä, että Take It to the Streets -biisiin pitää mahduttaa paljon sooloja. Ensimmäisen kokeilun jälkeen keskustellaan soolojen dynamiikasta ja järjestyksestä.

Rokkareilla itsellään touhu vaikuttaa olevan hanskassa, mutta se, miten yleisö ottaa tempauksen vastaan, jää nähtäväksi.

– Tässä on sellainen best of -meininki. Yleisö pääsee katsomaan neljä bändiä yhden keikan aikana. Tiedän ihmisiä, jotka eivät välttämättä niin tykkää kaikista näistä neljästä bändistä, mutta he kestävät sen helpommin, kun on vaihtelua. Viitala heittää.

– Joku saattaa olla sitä mieltä, että ei tykkää jostain bändistä, mutta sitä ei välttämättä hoksaa keikalla, kun toisen bändin laulaja laulaa biisin. Rousu huomauttaa.

FAKTA