Arkkitehti ajatteli geometrisesti

Kuolleita

Matti Pennala. Arkkitehti Matti ”Wallu” Pennala nukkui yllättäen pois kotonaan Limingassa 8. syyskuuta. Hän oli syntynyt 24.2. 1946 Isossakyrössä.

Pennala eli lapsuutensa Hyvinkäällä, kävi lukion Hämeenlinnan Lyseossa ja opiskeli arkkitehtuuria Oulun yliopistossa.

Suurimman osan työurastaan Pennala teki omassa toimistossa, ensin Oulussa ja vuodesta 1985 Limingassa.

Hän suunnitteli julkisia rakennuksia, päiväkoteja, terveysasemia, vanhustentaloja.

Reumasairauden seurauksena viimeiseksi suureksi projektiksi jäi Limingan Linnukan koulun laajennus ja saneeraus. Sen jälkeen hän suunnitteli pienempiä kohteita, omakotitaloja, loma-asuntoja ja viimeisimpänä muualle haudattujen muistoalueet Pudasjärven Riekinkankaan ja Limingan Rantakylän hautausmaille.

Pennala oli taitava piirtäjä ja hänellä oli valokuvamuisti. Pennala piti kolme taidenäyttelyä: Oulussa 1993, Limingassa omassa Uus Luovre Galleriassa 1996 ja Limingan kirjastossa 2016, missä oli laaja 70-vuotisnäyttely. Juhlanäyttelyssä oli myös veistoksia ja omista kirjoituksista koottuja itsenidottuja kirjoja.

Kokonaisvaltainen antautuminen pienimpäänkin tehtävään oli Pennalalle tyypillistä. Itseään säästämättä hän tutki monia vaihtoehtoja ja mahdollisimman täydellinen lopputulos syntyi ”tuhansien viivojen järjestelystä”.

Pennalan ajattelumaailma oli geometrinen, mikä johti veistoksellisiin arkkitehtonisiin ratkaisuihin. Monipuolisuus näkyy myös hänen oman talonsa koristeaiheissa.

Luova persoonallisuus tarkoitti toisinaan hankaluutta, toisinaan aseistariisuvaa huumoria. Ja rakkautta, joka ilmeni miltei maagisena yhteytenä universumiin ja toisiin sieluihin:

”Olin pihalla ja kuusipuu puhui minulle. Ei äänellä vaan jollakin muulla tavalla. Puu kyllä liikutteli oksiaan, mutta se ei ollut oleellista. Se puu oli vääntynyt epäonnistunut känkkä, kun toin sen metsästä. Istutin sen, kannoin sille vettä, lannoitin ja puhelin. Puu sanoi rakastavansa minua. Ihmettelin, onko rakkaus vain kiitollisuutta vai jotain muuta. Puu vastasi: elämän kunnioitusta.

Viimeiseksi yöksi Matti tuotiin pihakuusensa lähelle Maija-tyttären kierrätyslaudoista rakentamassa arkussa.

Ritva-Liisa Pihlaja, Riku-Matti Pennala, Maija Mattiina Pihlaja, Osmo Rantapelkonen

Kirjoittajat ovat Matti Pennalan elämäntoveri, poika, tytär ja ystävä.

Matti Pennala 1946–2016.

Creative Commons -lisenssi

Artikkelin lähde Kaleva 31.12.2016.