Artikkelin lähde Kaleva
Petri Hakkarainen,
teksti ja kuvatOulujokivarressa Vaalassa sijaitseva yli satavuotias Seppälän tila koki muutama vuosi sitten komean jälleensyntymisen.
Suuri osa vanhasta rakennuksesta purettiin, mutta pieni pirtti uuneineen jäi osaksi uutta taloa.
Kun Seppälän vanhasta pirtistä astelee kodinhoitohuoneen kautta uudelle puolelle valoisaan tupaan, astuu samalla aikakaudesta toiseen.
– Haussa oli paikka, jossa kukko voi kiekua pihalla naapuria häiritsemättä. Yleensä nämä Oulujokivarren tilat kulkevat suvussa polvelta toiselle, joten kun tämä tuli myyntiin, oli pakko alkaa hieroa kauppoja, Seppälän emäntä Katri Haapavirta kertoo.
Emäntä sai kanansa ja kukkonsa, mutta peruskorjauksesta tuli hieman aiottua isompi remontti.
– Tiesimme kyllä, mitä ostimme. Kun selvisi, että yli 70-vuotiaan, kappaletavarasta rakennetun ja lattiasienen lahottaman talon osan korjaaminen olisi riskipeliä, päädyimme purkuun.
Jäljelle jäänyt vanha osa kunnostettiin ja jatkoksi tehtiin samalla tyylillä 127 neliötä uutta taloa. Samalla peruskorjauksesta tuli uudisrakentamista. Kohde määritellään sellaiseksi, kun laajennuksen pinta-ala on yli 60 prosenttia talosta.
– Vanha pirtti on talon helmi. Sen ja kamarin jatkoksi halusimme ison uuden pirtin, toisen kamarin sekä nykyaikaiset märkätilat ja keittiön. Vaikka vanhaa vaalitaan, ei tarvitse asua museossa, Haapavirta sanoo.
Osaava ammattilainen piirsi haaveet rakennuspiirustuksiksi ja tekijäksi löytyi asukkaiden tavoitteet ymmärtävä kirvesmies.
– Ensimmäinen käynti rautakaupassa ja materiaalien loputon kirjo on jäänyt mieleen. Onneksi vastassa oli kärsivällinen ja asiansa tunteva myyjä.
Luparuljanssikin eteni juohevasti, mutta ilmastoinnista piti hieman neuvotella.
– Emme halunneet koneellista ilmanvaihtoa. Ei niitä vanhoissakaan taloissa ollut, ja monessa koneellisen ilmanvaihdon rakennuksessa on sisäilmaongelmia. Laitteita pitää myös huoltaa.
Koneellinen ilmanpoisto talossa on. Sitä käytetään ajoittain.
Rakenteista tehtiin hengittävät: tuulensuojapaperia, pellavarivettä, eikä muovia missään. Pintoja ei ole suljettu lakalla ja tapetitkin ovat pelkkää paperia.
Talon ydin on pohjalaista sydänmuuria mukaillen toteutettu uunin, hellan, takan ja puulämmitteisen saunan paketti. Hirsikamariin tuo tunnelmaa vanha pönttöuuni.
– Meillä leivotaan paljon, ja puulla tehdään lämpöä. Vanhan pirtin uunikin on kunnossa. Nykymukavuuksia edustavat sähkö- ja kaasuhella.
Pääosa talon lämmöstä otetaan kuitenkin jokirinteen pellosta. Maalämpö välittyy huoneisiin vesikiertoisesta lattialämmityksestä.
Vesivessa vie kunnallisen vesijohtoverkon tuomalla vedellä huuhdellut jätteet panospuhdistamoon. Toinenkin vessa löytyy.
– Se on kompostoiva kuivakäymälä, joka ei tarvitse sähköä. Toimiva laite, mutta kyllähän sitä moni vieras hieman arastelee.
Jos asumaan ei olisi ollut kiire, uusi Seppälä olisi tehty vielä enemmän vanhalla tyylillä.
– Eihän esimerkiksi lattialämmitys kestä sataa vuotta. Olisi hienoa, jos talon voisi jättää vaikka kylmilleen ilman, että jokin paikka vaurioituisi.
Katri Haapavirta neuvoo vanhan korjaajaa miettimään tarkkaan ennen töihin ryhtymistä.
– Mieti, kannattaako purkaa vai voisiko korjata. Tai voisiko vain jättää aivan ennalleen.
Voit saada asuntosi korjauttamisesta kotitalousvähennystä.
Pyydä kirjallinen tarjous usealta yrittäjältä. Tarjouksesta on selvittävä ainakin hinta, laskutusperusteet ja alustava aikataulu.
Jos teet purkutöitä itse, sovi niiden aikataulu kirjallisesti.
Tee sopimus työstä kirjallisena.
Pääurakoitsija vastaa käyttämiensä aliurakoitsijoiden töistä.
Älä yleensä maksa remontista etukäteen mitään.
Urakoitsija ei saa tehdä lisätöitä ja laskuttaa niistä ilman lupaa.
Lähde: Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Talo on uudisrakennus,
jos laajennuksen pinta-ala on yli 60 prosenttia
talosta.
Korjausrakentamisen osuus kaikesta rakentamisesta on vuodesta 2013 lähtien ollut suurempi kuin uudisrakentamisen osuus.
Korjaamisessa on havaittavissa siirtymää asuntojen omistajien itse tekemistä remonteista asunto-osakeyhtiöiden teettämiin korjauksiin.
Taloyhtiöiden osuus korjauskustannuksista oli viime vuonna neljä miljardia euroa.
Omakoti- ja paritaloja korjattiin 2,7 miljardilla eurolla, kerrostaloja 2,4 miljardilla ja rivitaloja 730 miljoonalla.
Keskimääräiset korjauskustannukset neliömetriä kohti olivat kerrostaloissa 46 euroa, rivitaloissa 32 euroa ja omakotitaloissa 21 euroa.
Joka viides asunto-osakeyhtiö aikoo tehdä katto- tai julkisivuremontin kymmenen vuoden kuluessa.
Tämä selvisi, kun Tilastokeskus kysyi asunto-osakeyhtiöiltä marraskuussa, millaisia remontteja niissä suunnitellaan.Käyttövesijärjestelmän aikoo uusia 18 prosenttia ja viemäroinnin 15 prosenttia vastanneista.
Artikkelin lähde Kaleva