Toripolliisin siirrolle tyrmäys

Jarno Mällinen

Oulu

Oulun torialueen ideakilpailun voittotyöhön sisältyvä Toripolliisi-patsaan siirto herättää vastarintaa. Patsasta Ouluun 1980-luvulla puuhanneet Kaisu Mikkola sekä Pipu ja Ilkka Lantto tyrmäävät siirtoehdotuksen kuin yhdestä suusta.

– Idea osoittaa historiattomuutta, tiivistää Kaisu Mikkola, entinen Kalevan kulttuuritoimituksen päällikkö, joka kuului patsashankkeesta vastanneeseen Toripolliisi-neuvostoon.

Pipu Lantto hääri neuvoston sihteerinä, Ilkka Lantto puheenjohtajana. Jokaisen ydinviesti on sama: Toripolliisi haluttiin paikkaan, jolla kauppatoria vuosina 1934–79 valvoneet toripoliisit oikeasti käyskentelivät. Sijainti kauppahallin päädyssä tekee siitä myös erityisen ihmisläheisen teoksen, jota kosketellaan ja kuvataan.

Ideakilpailun voittanut Ou-Luups-ehdotus siirtäisi Toripolliisia runsaat 150 metriä, keskelle Kaarlenväylän siltaa. Lyhyt matka on henkisesti pitkä, jos kolmikolta kysytään.

– Uudessa paikassa se olisi tavallinen patsastelupatsas, kauppaneuvos Ilkka Lantto sanoo. Puoliso, Antellin hallituksen jäsen Pipu Lantto luettelee käytännön näkökohtia:

– Siellä se olisi pönäkkä, sitä ei taputeltaisi eikä sille annettaisi kukkia. Eikö ole ihanaa, että ihmiset istuskelevat patsaalla, siksi sen jalustakin on niin matala.

Lantot ja Mikkola muistuttavat myös Toripolliisin syntyhistoriasta, joka tekee siitä ”kaikkien oululaisten patsaan”. Oulun taidemuseon näyttelysihteerin, jo edesmenneen Kaija-Rita Koiviston idea toteutettiin kansalaiskeräyksen ja oululaisvaikuttajien yhteisrintaman voimin.

Hankkeen hyväksi myytiin esimerkiksi Toripolliisi-pienoisveistoksia ja -pipareita. Pankeissa oli pääläreitä eli päniköitä killinkien keruuseen. Vuonna 1985 alkanut kampanja veti niin hyvin, että Kaarlo Mikkosen veistämä patsas paljastettiin syyskuussa 1987.

Historiattomuus ei kuitenkaan ole akuutti uhka. Torialueen ideakilpailun tuomariston jäsenen, Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajan Riikka Moilasen (kesk.) mukaan kilpailun sadosta on tarkoitus käydä kevään mittaan julkista keskustelua. Vasta sitten edetään päätöksiin, jos edetään.

– Toripolliisin siirto oli vain yksi idea. En tiedä, menisikö se virkamiespäätöksellä, lautakuntaan vai kaupunginhallitukseen.

Toripolliisi-patsaan luoja, kajaanilainen Kaarlo Mikkonen (1920–2001) Toripolliisin pienoismallin kanssa vuonna 1986. Mikkosen pienoisveistoksen esikuvana oli tämän appiukko, Paimion nimismies.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva