Tiernaesityksen sanat löytyivät muistikuvista

Muhoksen tiernapoikien keski-ikä on lähes 80 vuotta.

Kaikki esiintyjät ovat esittäneet tiernapoikia lapsuudessaan nuorisoseurassa, kansakoulussa tai partiolaisissa.

Tiernapojilla on nyt menossa jo neljäs esityskausi.

Helge Murtovaara

Muhos

Laitasaaren rukoushuoneella Muhoksella raikuu tiernapoikaesitys, mutta tällä kertaa asialla ovat sananmukaisesti aikamieslaulajat.

Esitys sujuu kuin rasvattu, siinä ei papereita ja nuottejakaan enää tarvita. Kaikki sujuu ulkomuistista.

Veteraanitiernapojilla on jo neljäs esityskausi käynissä ja keikkoja on kertynyt tälle syksylle jo seitsemän ja kahdeksattakin mietitään.

– Ilmeisesti sana esityksestämme on kiirinyt. Joku on ilmeisesti katsonut esityksemme, eikä ole sitä aivan huonona pitänyt, Knihtiä esittävä Seppo Räätäri miettii.

Herodeksen palvelija kertoo, että Mänkkiä esittävä Kaarlo Manelius on nyt jo 92-vuotias ja Murjaanien kuningasta esittävä Kalevi Piriläkin 86-vuotias.

70-vuotias Räätäri muistuttaa heidän olevan ihan aitoja veteraaneja, mutta laskee itsensä ja 71-vuotiaan kuningas Herodesta esittävän Esko Könön kuuluvan paremminkin nuorisokaartiin.

Kaikki alkoi siitä, kun veteraanien paikallisyhdistyksen puheenjohtaja ja sihteeri neljä vuotta sitten kyselivät, että löytyykö tiernapoikaesitystä pikkujouluun.

– Meidän Pirkko (Könö) lupasi, että kyllä meidän Esko ainakin tulee. Aluksi olin koko asiaa vastaan, mutta totesin, että jos Maneliuksen Kaarlo, joka on oikea veteraani, suostuu, niin kootaan tiernaporukka, Esko Könö kertoo.

Maneliuksen Kaarlo oli valmis tiernapojaksi ja murjaaniksi suostui Jonnin Joutavissa mukana oleva Pirilän Kalevikin.

– Noetaanko minulta nyt naama. Minulla on kyllä ilta aikaa sitä sitten pestä pois, Pirilä kysyy.

– Ei, kun laitetaan sukkahousut päähän, tiernapoikien managerina toimiva Pirkko Könö vastaa.

Tiernaveteraaneissa roolit ovat vakiintuneet ja jokainen myös osaa oman osansa.

– Minusta tuntuu, että rooli on peräisin lapsuudesta. Knihtiä esitin jo 7-vuotiaana Torniossa. Tässä iässä ei enää ole sellaista, että pitäisi olla joku korkeampi herra, Räätäri naureskelee.

Manelius kertoo esiintyneensä ensimmäisen kerran tiernapojissa on vuonna 1945 nuorisoseurassa.

Tähdenpyörittäjä, Knihti oli silloin roolina. Nuorisoseurassa hän on harrastanut tanhuamista ja näyttelemistä.

– Tiernapoikana esiinnyin aikoinaan nuorisoseurassa Kallen (Manelius) kanssa. Sitten tuli maanviljelijän työt, jonka vuoksi näytelmäharrastuksessa tuli kymmenien vuosien tauko, Pirilä kertoo.

– Kun tulin vanhemmaksi ja jäin eläkkeelle, olen ollut Muhoksella mukana näytelmätoiminnassa, lausunut ja laulanut sekä kirjoittanut neljä omakustanteista kirjaakin.

Tiernapoikaesityksissä Könö puolestaan lauloi kansakoulussa joskus 1950-luvun puolivälissä, mutta sen jälkeen on ollut taukoa viime vuosiin saakka.

– Kun sanat on joskus kunnolla opetellut, ne kyllä jostakin muistinsopukoista löytyvät, Könö vakuuttaa.

Räätäri muistelee, että aikoinaan Torniossa tiernapoikien käytössä oli VPK:n iso kypärä, johon Knihti keräsi rahaa.

– Kaikki rahat eivät aina edes mahtuneet kypärään, kun esiinnyimme vanhassa Kaupunginhotellissa. Keräsimme varoja partiopoikien toimintaan.

– Tuo meidän Mänkki on niin hirveän aktiivinen. Joka syksy häneltä tulee kysymys, että vieläkö sitä lauletaan. Ei kai siinä auta muu kuin laulaa, Könö sanoo.

Lisää verkossa
Kuvagalleria ja video kaleva.fi

Fakta

Nykyisin esitettävä tiernapoikanäytelmä noudattaa juuri oululaista versiota

Tiernapojat eli tähtipojat ovat keskiajalta periytyvä joulunajan kiertuetapa. Väite on osaksi totta, osaksi ei.

Jo keskiajalla kaikkialla Euroopassa esitettiin joulun aikaan, etenkin loppiaisena, laulunäytelmää itämaan tietäjistä, jotka tulivat kumartamaan Jeesus-lasta. Esittäjillä oli mukanaan tähti. Esittäjät olivat köyhiä teinejä, jotka kiersivät keräämässä rahaa.

Suomen tiernapoikatapa on nykymuodossaan peräisin vasta 1800-luvun alkupuolelta.

Tapa lähti liikkeelle Pohjanlahden rannikkokaupungeista, Ruotsista virikkeitä saaneena, aluksi vain ruotsinkielisenä.

J. L. Runeberg on Suomen vanhin nimeltä tunnettu tähtipoika; hän lauloi tähtipoikajoukkueessa kouluaikanaan Pietarsaaressa noin vuonna 1810. Tähtipoikanäytelmää ruvettiin pian esittämään myös suomeksi.

Suomenkielisten tiernapoikalaulujen kieli on ruotsinvoittoista 1800-luvun arkkiveisutyyliä.

Oulussa tiernapoikaperinne on säilynyt katkeamatta nykypäiviin saakka. Nykyisin tiernapoikanäytelmä noudattaakin juuri oululaista versiota.

Lähde: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Muhoslaiset Kaarlo Manelius (vas.), Kalevi Pirilä, Seppo Räätäri ja Esko Könö esittävät tiernapoikia jo neljättä vuotta peräkkäin. Esko Könö maskeeraa tottunein ottein Knihtiä esittävää Seppo Räätäriä esityskuntoon Laitasaaren rukoushuoneella Muhoksella.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva