Artikkelin lähde Kaleva
Päivi AlasuutariTanssimusiikin harrastukselle eläkeläisvuosinaan täysillä antautunut Kempeleen Hanuripartio tuo huomenna perjantaina yleisön eteen syksyn suurtyönsä, tanssi-iltamat, jossa yhtye soittaa koko illan Toivo Kärjen säveltämää musiikkia.
Ideaa siivitti huomio, että sata vuotta sitten vuosi 1915 oli juhlavuosi suomalaisen musiikin näkökulmasta: samana vuonna ovat syntyneet niin Olavi Virta, Tapio Rautavaara kuin Toivo Kärki.
– Tämä porukka on jo aikaisemmin hurahtanut vanhaan tanssimusiikkiin. Kärjen sävellyksethän ovat hyvää, tanssittavaa musiikkia, perustelee Olavi Keinänen.
Pari päivää ennen Kärjen 100-vuotispäivää kymmenhenkisestä Hanuripartiosta Kempeleen työväentalolle kokoontuivat yhtyeen laulajat Olavi Keinänen, Mikko Ranta ja Kauko Alasuutari ja haitaristit Mauno Penttilä, Kauko Seppänen, Timo Visuri ja Hille Kauttio. Rumpali Väinö Korhonen ja vasta eläkkeelle jäämässä oleva saksofonisti-klarinetisti Seppo Karppinen sekä yhtyeen vanhin soittaja, 86-vuotias Eino Ahola eivät päässeet paikalle.
Tyhjästä yhtyeen ei tarvinnut urakkaansa aloittaa, sillä se on vuosien varrella opetellut soittamaan yli 500 tanssikappaletta, tangoja, fokseja, valsseja, humppia, jenkkoja. Monet niistä ovat Kärjen sävellyksiä, mutta suuri yleisöhän tuntee kappaleet esittäjistään.Kempeleen Hanuripartio on soittanut ja laulanut nykyisellä kokoonpanollaan yhdessä jo kuusi vuotta. Noin kerran kuukaudessa he soittavat perinteiset tanssit Kempeleen työväentalolla. Vastapalvelukseksi he saavat harjoitella työväentalolla lähes ilmaiseksi.
Yhtye harjoittelee joka torstai, tiiviit kolme tuntia, jonka katkaisee vain kahvitauko.
Toivo Kärjen musiikki tuo heille kaikille mukavia muistoja elämän varrelta.
– Ne liittyvät nuoruuteen, ensi rakkauteen. Vanhalla työväentalolla tansseissa kohtasin vaimonikin. Tunteellisia, hyviä tangoja, siinä pääsi lähelle saunapuhdasta tyttöä, Mauno Penttilä muistelee.
– Ne liittyvät nuoruuteen,
ensi rakkauteen.
Mauno Penttilähaitaristi
– Näitä tuli tanssittua silloin 60-luvulla, Mikko Ranta sanoo.
Jos ne tuo samanlaisia muistoja tanssijoille kuin ne tuo meille soittajille, niin se on hieno fiilinki, Penttilä jatkaa.
Kauko Alasuutari nostaa sävellyksistä mielikappaleekseen Kesäyön valssin. Kauko Seppänen sanoo, että Topparoikassa on temperamenttia.– Minä hurahdin Soita hiljaa kitaraa -kappaleeseen, Olavi Keinänen sanoo.
Mikko Rannan suosikki on Muhoksen Mimmi.
– Kun olen Muhokselta kotoisin ja se on yksi harvoista lauluista, jonka muistan ulkoa.
– Kotiseudulle tiedä en vertaa. Kun olen tuolta korvesta lähtöisin, Savukoskelta, sanoo Hille Kauttio.
Hyväile, hyväile vaan on Timo Visurin mieleen: nätti beguine-biisi vuodelta 1966.
– Ei päivää ilman sinua. Pasi Kaunisto sen lauloi vuonna 1971 ja se on siitä asti ollut suosikki. Mentiin sinä vuonna naimisiin, puoliso oli silloin suloisimmillaan, Penttilä avautuu.
– Tulee oikein tippa silmään? Olavi Keinänen tunnustelee.
– Tulee, lämpimiä muistoja. Hyvä kappale.
Hanuripartion tutussa harjoittelu-
ja esiintymispaikassa Kempeleen työväentalon salissa.
Artikkelin lähde Kaleva