Artikkelin lähde Kaleva
Tarkoituksena on luoda paikka, mistä saa tietoa alueen
kirjailijoista ja kirjallisuudesta.
Anne Helaakoski, teksti
Jarmo Kontiainen, kuvatOulun kirjailijaseuran puheenjohtaja Robert Brantberg on hyvillä mielin. Oulun Kirjallisuuden talo aloittaa toimintansa helmikuussa.
Kirjallisuuden talo avataan Sepänkadun ja Torikadun kulmassa sijaitsevaan Weckmanin taloon, mistä kirjailijaseura vuokraa runsaan 50 neliön tilat rakennuksen omistavalta Svenska Kulturens Vänner rf:ltä (SKV).
Katutasossa olevaan tilaan sijoittuvat pieni kahvila sekä pieni kirjasto. Lisäksi sijansa tilansa saavat Kirjallisuuden talon toimisto, Oulun kirjailijaseuran toimisto sekä kirjallisuuslehti Stiiknafuulian toimitus, joka saa nyt osoitteen, Brantberg kertoo.
Weckmanin talossa on vuokrattavissa myös muita kokous-, juhla ja majoitustiloja.
Kirjallisuuden talossa järjestetään erilaisia tapahtumia, ja sen on tarkoitus toimia aktiivisesti pohjoisen kirjallisuuden esiintuojana.
Kirjallisuuden talo on ollut vuoden vaihteessa kirjallisuuden läänintaiteilijana lopettavan Tuomo Heikkisen pitkäaikainen projekti.
– Kun minut valittiin läänintaiteilijaksi lokakuussa 2009, sanoin, että haluaisin Ouluun kirjallisuuden tiedotuskeskuksen. Siitä idea on jalostunut Kirjallisuuden taloksi. Läänintaiteilijakaudet ovat määräaikaisia, ja halusin luoda pysyvää.
Hanke sai uutta potkua, kun Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahasto myönsi sille 20 000 euron apurahan.
Robert Brantbergin mukaan rahojen on suunniteltu riittävän vuosiksi 2016 ja 2017. Oulun kaupungilta on saatu hankkeeseen jo aiemmin pieni apuraha. Nyt kaupungilta haetaan lisärahoitusta seuran toimintaan.
Taloon palkataan osa-aikainen toiminnanjohtaja, jonka tehtävänä on käytännön asioiden pyörittäminen sekä muun muassa tapahtumien järjestäminen yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa.
Myöhemmin toiminnanjohtajan tehtävän suunnitellaan laajenevan kokopäiväiseksi.
– Weckmanin talo on hyvällä paikalla, ja tilat vielä katutasossa. Se tuo lisää näkyvyyttä. Vuokrapaperit ovat enää allekirjoittamista vaille valmiit, Brantberg kertoo.
Brantbergin mukaan Oulusta on puuttunut paikka, missä voi pitää kirjallisia tilaisuuksia. Esimerkiksi kirjailijaseuran uusien teosten iltoja on pidetty kaksi kertaa vuodessa missä milloinkin.
– Toiminta pääsee nyt kiinteytymään ja säännöllistymään. Jäseniltämme ilmestyi tänä vuonna 35 uutta teosta. Esiteltävää on riittänyt.
Kirjallisuuden talosta luodaan paikka, mistä saa tietoa alueen kirjailijoista ja kirjallisuudesta. Kirjailijoiden uutuuksista kootaan käsikirjasto, jossa on teoksia selailtavissa. Talossa myös esitellään kirjailijoita, yhdistyksiä sekä kustantamoja.
Kirjallisuuden talon suunnitellaan ylläpitävän vireää kirjallisuustoimintaa. Lisäksi tarkoitus on tukea kirjailijoiden toimeentuloa esimerkiksi esiintymispalkkioilla.
Talo alkaa myös hallinnoida työhuonetta, jonka voi vuokrata vuodeksi kerrallaan. Pidemmän tähtäimen suunnitelma on luoda talon yhteyteen kansainvälinen kirjailijaresidenssi. Residenssiohjelman kautta Pohjois-Suomeen saapuisi kirjailijavieraita muun muassa Pohjoismaista ja Venäjältä.
Toisaalta pohjoiset kirjoittajat pääsevät työskentelemään eri maihin, kun Kirjallisuuden talosta tulee osa kansainvälistä kirjallisuustalojen ja -residenssien verkostoa.
Robert Brantberg on iloinen, että hanke saatiin jalalle vielä hänen puheenjohtaja-aikanaan. Ensi vuonna Oulun kirjailijaseuran puikkoihin tarttuu Antti Leikas.
Ouluun tulee Suomen pohjoisin Kirjallisuuden talo. Suuria avajaisjuhlallisuuksia ei aiota järjestää. Rahat säästetään tärkeämpään toimintaan.
Yhdistys on perustettu vuonna 2010. Jäseniä on
Päätehtävinä on edistää Oulun ja Pohjois-Pohjanmaan ammattikirjailijoiden työskentelymahdollisuuksia sekä rakentaa seudulla toimivien kirjailijoiden yhteisöä.
Yhdistys tiedottaa kirjailijoidensa julkaisemista teoksista, järjestää erilaisia kirjallisuustilaisuuksia, jakaa Pakkala-kirjallisuuspalkinnon sekä julkaisee Stiiknafuulia-lehteä.
Lisäksi yhdistys on mukana eri tapahtumien työryhmissä, kuten Pohjois-Suomen kirjamessujen messuvaliokunnassa sekä Pohjois-Suomen kirjailijapäivien ohjausryhmässä.
Weckmanin talo Kirkkokatu 26:ssa rakennettiin alunperin jugendtyyliseksi asuintaloksi. Sen on suunnitellut arkkitehti Carl Hård af Segerstadh.
Talo sai funktionaalisen ulkoasunsa arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelemassa muutostyössä, jolloin esimerkiksi harjakatto muuttui tasakatoksi.
Talon omistaa Svenska Kulturens Vänner rf. Aikaisemmin sen on omistanut muun muassa Stora Enso.
Katutason tilat vapautuivat, kun niissä sijaitseva päiväkoti muutti Snellmanin taloon.
Oulun kirjailijaseuran puheen-
johtaja Robert Brantberg. Kirjallisuuden talon sisäänkäynti on Sepänkadun puolella. Heti oven takana on pieni kahvila ja kirjasto. Sisäpihan puolelle tulee toimistotiloja.
Artikkelin lähde Kaleva