Vaihtoehtopoppia

Elävän musiikin yhdistys Rotos haalii
Ouluun esiintyjiä jäsenistönsä makuun luottaen. Lauantaisen Rotosrockin
esiintyjät ovat tuntemattomia lupauksia.

Anssi Juntto

Oululainen elävän musiikin yhdistys Rotos ry on tullut tunnetuksi siitä, että se ei valikoi tapahtumiensa esiintyjiä listasijoitusten perusteella, vaan luottaa jäsenistönsä vaihtoehtoiseen popmusiikkiin kallellaan olevaan musiikkimakuun.

Ensi lauantain Rotosrockin pääesiintyjäksi on haalittu Suomessa tuiki tuntematon ruotsalainen poplupaus Hey Elbow.

– Bändi on vasta pari vuotta vanha, eikä se ole julkaissut vielä pitkää albumia. Nyt se on kuitenkin kierrellyt pikkuklubeja Euroopassa, yhdistyksen puheenjohtaja Henri Turunen tietää.

– Haluamme tuoda esille nimenomaan tällaisia ihan uusia juttuja. Ihmisten olisi vieläkin hankalampi löytää näitä, jos me emme olisi siinä mukana ikään kuin kuraattorina.

Rotoksella on hyvät verkostot kansallisissa musiikkipiireissä. Keikkamyyjätkin tietävät, mikä yhdistystä kiinnostaa. Jos jotain mielenkiintoista ilmaantuu, siihen voidaan reagoida melko nopeallakin aikataululla.

Kun The Posies -yhtyeestä tutun Ken Stringfellow’n kalenterissa oli taannoin aikaa vielä yhdelle Suomen-keikalle, ei Rotos epäröinyt tuoda häntä 45 Specialiin muutaman viikon varoitusajalla.

Yhteistyö on mielekästä myös useimmiten tapahtumapaikkana olevan 45 Specialin kannalta. Vaikka rokkikuppila on itse huomattavasti aktiivisempi keikkajärjestäjä, se voi luottaa Rotoksen kuuntelevan korvat höröllä omaan suuntaansa ja pystyvän markkinoimaan tapahtumia omilla kanavillaan. Tyhjille saleille ei tuntemattomankaan bändin tarvitse soittaa.

Rotosrock alkoi ulkoilmatapahtumana, mutta sittemmin sille löytyi uusi paikka itsenäisyyspäivän aattona 45 Specialissa järjestettävänä pienenä klubifestarina. Tänä vuonna tapahtumassa esiintyvät Hey Elbow’n lisäksi nykyään Tampereella vaikuttava Pekka Tuomi ja oululainen Aivot.

– Olemme todenneet, että kolmen bändin kattaus on tuollaiseen iltaan sopiva, niin porukka jaksaa katsoa kaikki keikat. On siinä joskus ollut viittäkin bändiä, Turunen kertoo.

Rotosrock on yhdistykselle varsin kevyt järjestää, koska äänentoisto ja puitteet tulevat ravintolan puolesta. Käytännössä sen on vain huolehdittava markkinoinnista ja järjestelyistä bändien kanssa. Tukikohdassa järjestettävä alkukesän Pikipop vaatii jo selvästi enemmän työtä.

– Yhdistykseksi meillä on poikkeuksellista se, että kaikki osallistuvat tekemiseen. Monissa yhdistyksissä työ on muutaman ihmisen harteilla, mutta meillä kaikki ottavat tosi hyvin vastuuta, hallituksen jäsen Jenny Kilponen kiittelee.

Turunen arvioi Oulun live-tarjonnan olevan nyt monipuolisempaa kuin Rotosta perustettaessa vuonna 2003. Siitä huolimatta yhdistyksen toiminta on aktiivisempaa kuin koskaan aiemmin.

Rotosrockin ja Pikipopin rinnalla jäsenille on järjestetty lukuisia pienempiä tapahtumia aina jäsendiskoista lähialuetta koluaviin bussiretkiin. Vuoden 2008 pohjakosketuksen jälkeen jäsenmääräkin on vakiintunut 140 henkilön kieppeille.

– Olemme tavoitelleet, että melkein joka kuukausi olisi joku tapahtuma. Sekin on varmasti vaikuttanut jäsenmäärän kasvuun, Kilponen toteaa.

Henri Turunen ja Jenny Kilponen kehuvat Rotos ry:tä tiiviiksi ja hyvähenkiseksi yhteisöksi. Pekka Tuomi ei koe, että musisoiminen omalla nimellä toisi hänelle sen enempää vastuita ja paineita. Yhtä lailla hän on allekirjoittanut aiemmille bändeilleen tekemänsä biisit. Nyt hänellä on kuitenkin lupa olla enemmän diktaattori.

Bändin sisäänajo Rotosrockissa

Anssi Juntto

Kun Pekka Tuomi muutti Oulusta Tampereelle vajaat kaksi vuotta sitten, hänen sosiaalinen piirinsä pieneni huomattavasti. Se, että jokaisessa baarissa tai kahvilassa ei enää törmännyt tuttuihin, oli lopulta ihan positiivinen juttu.

Pienimuotoinen erakoituminen ei kuitenkaan ollut syy siihen, että muun muassa bändeistä G-Odd ja Moses Hazy muistettu mies rupesi tekemään musiikkia omalla nimellään. Soittokavereita löytyi Tampereeltakin.

– Omalla nimellä tekeminen liittyy siihen, että bändin nimen keksiminen on niin tuskastuttavaa. Oma nimi tuntui luonnolliselta. Soittokavereitakaan se ei tuntunut haittaavan, kun minun biisejäni kuitenkin soitellaan, Tuomi kertoo.

– Olen kirjoittanut suomeksi aika paljon runoja, novelleja ja muuta, ja olen aina miettinyt, että pitäisi tehdä biisejäkin suomeksi, mutta bändini ovat laulaneet englanniksi, joten se on vain jäänyt. Keväällä sitten alkoi tulla suomenkielisiä biisejä.

Tuomen musiikkiin on voinut tutustua toistaiseksi vain Tähti joka valaisee minut -kappaleen musiikkivideon muodossa. Pitkäsoittoa on lupa odotella ensi vuoden puolella.

– Kait se on jonkinnäköistä poprockia folk- ja ehkä jopa maailmanmusavaikuttein. En minä oikein tiedä. Kuulijat sen sitten helpommin määrittävät, biisinikkari luonnehtii musiikkityyliä.

Esiintymislavolle Pekka Tuomen ei ollut tarkoitus vielä tässä vaiheessa lähteä, mutta keikka Rotosrockissa tuo mukavasti potkua treenaamiseen ja kokoonpanon sisäänajoon. Tällä kertaa bändi tosin joutuu soittamaan ilman jalkansa loukannutta toista kitaristia, Suomen Tulli -yhtyeestäkin tuttua Sami Heikkilää.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva