Pohjoista Suomea rakentanut oli innokas kuoroharrastaja

Kuolleita

Eino Junttila. Teknillinen johtaja Eino Junttila kuoli Oulussa 4. marraskuuta. Hän oli syntynyt Hailuodossa maatalon poikana 1.2.1925 kuusilapsisen perheen nuorimpana. Nuoruuteen kuului maanviljelys, kalastus ja metsästys.

Kesken aliupseerikoulun 1943 tuli komennus rintamalle. Junttila osallistui Kannaksen ratkaisutaisteluihin Vuosalmella ja oli mukana Lapin sodassa. Hänet kotiutettiin kesällä 1945. Sotilasarvoltaan hän oli alikersantti.

Sodan jälkeen Junttila aloitti opinnot keskusammattikoulussa siirtyen Oulun teknilliseen kouluun ja valmistui rakennusmestariksi 1951.

Työuransa hän aloitti Rakennustoimisto P.P. Halosen ja sittemmin Rakennusyhtymä Halonen & Juntunen Oy:n palveluksessa.

Junttila toimi Karjasillalla useiden taloyhtiötyömaiden vastaavana mestarina ja vuosikymmenen lopulla samassa roolissa oululaisten maamerkkien Klubitalon ja Yhdystornin työmailla.

Työtehtävät veivät Junttilan perheineen 1960-luvun alussa Helsinkiin, jossa hän oli tytäryhtiön palveluksessa. Aluerakentamisen aika toi heidät takaisin Ouluun. Rakennusyhtymästä muodostettiin Rakennusvoima Oy, jossa Junttila oli osakkaana. Yhtiöstä kehittyi Pohjois-Suomen merkittävimpiä rakennusliikkeitä. Hän toimi asuntotuotannosta vastaavana johtajana ja oli rakentamassa Lintulaa, Puolivälinkangasta ja Myllyojaa.

Intiön vesitornin ympäristön sekä Tuiran itäosan asuntoja toteutettiin 1970-luvulla. Lisäksi toiminta laajeni koko Pohjois-Suomeen. Rakennusvoima Oy oli mukana 1970-luvun lopulla Finn-Stroi Oy:n osakkaana toteuttamassa itärajan takaista Kostamusta.

Rakennusliikkeiden omistus keskittyi 1980-luvulla, jolloin Rakennusvoiman omistus siirtyi Perusyhtymälle. Työuransa loppuvaiheissa Junttila vastasi teknillisenä johtajana mm. Rakennusvoiman rakennusmaan hankinnasta.

Eläkepäivinään Junttila rakennutti toisen asunnon syntymäsaareensa Hailuotoon, jossa hän vietti aikaa Kyllikki-puolisonsa kanssa. Tammikuussa 2002 tapahtunut tapaturmainen osittainen halvaantuminen rajoitti hänen myöhempää elämäänsä vaimon toimiessa omaishoitajana.

Eino Junttila oli Oulun Suomalaisen klubin kunniajäsen, toimi Oulun Rakennusmestariyhdistyksen puheenjohtajana sekä työhön liittyen Suomen Rakennusteollisuusliiton Pohjois-Suomen piirissä.

Mieskuorolaulu oli hänelle läheinen harrastus. Hän oli Pohjan Laulun jäsen 1950-luvun alkupuolelta lähtien ja oli myöhemmin perustamassa Oulun Sotaveteraanikuoroa, jossa lauloi 15 vuotta.

Puolison lisäksi Taataa jäivät kaipaamaan tytär ja poika lapsineen ja lapsenlapsineen.

Kaisu Kinnunen, Jorma Kinnunen, Juska Junttila

Kirjoittajat ovat Eino Junttilan tytär, vävy ja poika

Eino Junttila 1925–2015.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva