Matka Iijokivarressa alkoi Taivalkoskelta

Eläkkeelle jäävä hallintojohtaja Erkki Taskila palveli virkaurallaan jokivarressa kolmea kuntaa.

Kari Sankala

Ii

Hallintojohtaja Erkki Taskila on varsinainen Iijokivarren tuntija.

Hän on ehtinyt liki 40-vuotisen virkauransa aikana olla niin Taivalkosken, Pudasjärven kuin Iin kuntien palveluksessa. Toki listalta löytyy muitakin Suomen kuntia, joissa Erkki Taskila on työskennellyt.

– Iijokivarresta on tuttuja kolme kuntaa. Jokaisella niillä on omat vahvuutensa.

– Taivalkoski on Suomen luonnonkauneimpia kuntia. Se tunnetaan kuitenkin erityisesti Kalle Päätalosta.

– Valitettavasti 1980-luvulla Päätaloa ei vielä oikein hyödynnetty. Nykytilanteeseen olen tyytyväinen. Taivalkoskella on kirjoittaja-instituutti ja hieno monumentti.

– Päätalo on etupäässä niiden ihmisten juttu, jotka ovat eläneet Päätalon kirjoista tuttuja aikoja.

– Toisaalta nuortenkin on hyvä tuntea asioita. Nuorten viihtymisessä paikkakunnalla on kyse lähinnä siitä, löytyykö heille töitä.

Pudasjärvi on nykyään kaupunki.

– Se tuntui Taivalkosken jälkeen isolta ja vilkkaalta paikalta. Asukkaita oli silloin yli 12 000, josta väkimäärä on pienentynyt monella tuhannella, Taskila laskee.

– Syötteen matkailun avaaminen 35 vuotta sitten oli hyvä ratkaisu, vaikka asiat eivät olekaan menneet siellä aina hyvin.

– Syöte on laajentanut Pudasjärven elinkeinopohjaa. Syöte on vaatinut myös kunnan voimakkaan panostuksen.

– Pudasjärvi on Iin kanssa mukana Oulunkaari-yhteistyössä. Lähes sadan kilometrin etäisyys ei ole yhteistyölle este, sillä nykyään toimitaan paljon verkossa.

– Oulunkaari on onnistunut ratkaisu, joka tiedetään myös Iissä.

Iistä on muotoutunut Taskilan kotikunta. Eläkkeellä ollessaan hän jää Iihin asumaan.

– Iin asema Oulun kyljessä on vaikuttanut niin, että kuntaan on hakeutunut paljon lapsiperheitä.

– Muuttotase oli monena vuotena yli 200 henkilöä plussalla.

– Toki tämä toi palveluihin ongelmia. Koulut ja päiväkodit eivät tahtoneet riittää, kun ne täyttyivät.

– Huolta aiheutti se, että verotulojen kasvu tuli viiveellä, Taskila sanoo.

– Nykyäänkin kunnassa on tontteja tarjolla, mutta kysyntä on ollut hiljaisempaa.

– Vanhemmat iiläiset ovat hakeutuneet kunnan keskustaan palvelujen äärelle kerrostaloihin. Senioriasunnoille ennustetaan olevan jatkossakin kysyntää.

Iin kunnan hallintojohtaja Erkki Taskila kokee itsensä edelleen ainakin osin koulumieheksi.

– Koulutuksessa pitää ottaa paremmin huomioon työllisyys ja työttömyys.

– Opettajan paikkaa jonnekin sivukylälle hakee nykyään 80–100 ihmistä.

– Toimistovirkailijaksi on tulossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä.

– Ammattikorkeakoulut seuraavat valmistuneiden opiskelijoidensa sijoittumista. Valtio ohjaa rahavirtojaan sen mukaan. Yliopistoissa tämä jää tekemättä.

– Yliopistoissa olisi syytä katsoa, miten humanistit ja taiteentekijät sijoittuvat työelämään. Ei ole yksilön etu eikä yhteiskunnan etu, että nämä koulutetut henkilöt jäävät roikkumaan työtä vailla, Taskila pohtii.

– Organisaatiot eivät itse lopeta itseään, vaan tuottavat niin kauan insinöörejä ja maistereita kuin niillä riittää raha.

Eläkkeellä ollessaan Taskila saattaa innostua kirjoittamaan.

– Ii on yli 640 vuotta vanha emäpitäjä. Perinnekulttuuria riittää.

Erkki Taskilan työpaikka on ollut vuosikaudet Iin kunnantalolla, joka sijaitsee Iijoen suistossa.



Creative Commons -lisenssi
Artikkelin lähde Kaleva